Ikäihmisten sähköisten pankkipalveluiden käyttö.

Abstract

Teknologinen kehitys on muokannut pankkitoimintaa merkittävästi parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämä on näkynyt hyvin pankkien tarjoamissa palveluissa, jotka siirtyvät enenevissä määrin verkkoon sähköisiksi ja joiden käyttö onnistuu tietoteknisten laitteiden, kuten tietokoneiden ja älylaitteiden avulla. Ikäihmisillä on muihin ikäryhmiin nähden eniten ongelmia pysyä nykyteknologian tuomien ratkaisujen perässä. Pankeissa tämä näkyy siten, että ikäihmiset käyttävät sähköisiä pankkipalveluja muita vähemmän ja teknologiaan suhtaudutaan yleisesti melko huonosti. Vaikka ilmiö ei päde kaikkiin ikäihmisiin, on monet ikäihmiset vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta kokonaan, koska eivät osaa käyttää teknologiaa. Syrjäytymisen estämiseksi on tärkeää löytää ratkaisuja, joilla saataisiin nostettua sähköisten palveluiden käyttöastetta ikäihmisten keskuudessa.

Tutkimuksessa kohderyhmänä oli Nordean yli 60-vuotiaat henkilöasiakkaat. Tavoitteena oli tutkia heidän sähköisten pankkipalveluiden käyttöään ja tekijöitä, jotka vaikuttavat palvelun käyttöön tai käyttämättömyyteen sekä keinoja, joilla ikäihmisten sähköisten pankkipalveluiden käyttöastetta saataisiin nostettua. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena Jyväskylän Nordean palvelukonttorissa sekä osittain Nordean digipisteissä ja neuvontakonttoreissa asioineille yli 60-vuotiaille asiakkaille. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla lokakuun 2017 aikana.

Tuloksista kävi ilmi, että sähköisten pankkipalveluiden käyttö on sitä harvinaisempaa, mitä iäkkäämpi asiakas on ja mitä syrjemmässä hän asuu palveluiden näkökulmasta. Ikäihmisiä tulee lisäksi tiedottaa ja opastaa paremmin sähköisten palveluiden käytössä, ottaa heidät paremmin huomioon palvelujen suunnittelussa ja pitää huolta siitä, että sähköiset palvelut ovat kaikkien ikäihmisten käytettävissä.