Vuodenajan merkitys hoitoyksiköissä tilattaviin laboratoriotutkimuksiin
Lehtonen, Annakaisa; Pätilä, Laura; Lipponen, Liisa (2017)
Lehtonen, Annakaisa
Pätilä, Laura
Lipponen, Liisa
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121521511
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121521511
Tiivistelmä
Laboratoriotutkimukset ovat olennainen osa potilaan hoitoprosessia ja diagnoosin saamista, mutta myös suuri kustannuskysymys. Suomessa tehdään vuositasolla kliinisiä laboratoriotutkimuksia noin 10 kappaletta asukasta kohti ja terveyskeskusten ja sairaaloiden kustannuksista noin 5 % koostuu laboratoriokustannuksista. Kliinisessä työssä arviolta 70 prosentissa tilanteista hyödynnetään laboratoriotuloksista saatua informaatiota.
Opinnäytetyön aihe saatiin Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiirin kliinisen kemian laboratoriolta. Tässä työssä selvitettiin, kuinka paljon eri hoitoyksiköissä tilattiin kliinisiä laboratoriotutkimuksia kuukausittain vuosina 2012-2016, ja vaikuttiko vuodenaika tilattujen laboratoriotutkimusten määriin. Tutkimuksessa olivat mukana Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikka ja A2-sydänosasto, Imatran terveysasema, Lappeenrannan terveysasema ja Joutsenon hyvinvointiasema. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että työn tilaaja voisi kohdentaa resurssit ja materiaalit oikeille kuukausille työvuoden aikana, jolloin laboratoriopalvelut saataisiin sujuvammiksi ja kustannustehokkaammiksi.
Tutkimusmenetelmänä oli vertaileva määrällinen tutkimus. Valmis tutkimusaineisto saatiin Etelä-Karjalan keskussairaalan ylikemistiltä. Tutkimusaineistona oli kuukausikohtaiset laboratoriotutkimuspyyntöraportit selvityksessä olleista hoitoyksiköistä vuosilta 2012-2016. Raporteista kävivät ilmi eri yksiköissä pyydetyt näytemäärät. Näytemäärät taulukoitiin ja niistä tehtiin kuviot hoitoyksiköittäin vuositasolla viiden vuoden ajalta, kuukausittain eriteltynä jokaisen vuoden osalta, sekä kuukausittain eriteltynä yhteensä viiden vuoden ajalta.
Laboratoriotutkimuspyyntöjen määrä kasvoi vuodesta 2012 vuoteen 2016 kaikissa yksiköissä. Pyyntöjen määrien vaihtelut vaikuttivat liittyvän jonkin verran tiettyyn vuodenaikaan. Näytepyyntöjen määrä kasvoi kaikissa yksiköissä lokakuussa, jolloin säät usein merkittävästi kylmenevät. Myös tammikuu, jonne usein kovemmat pakkaset osuvat, oli näytepyyntömäärältään korkeampi useassa yksikössä. Kesäkuukausina näytepyyntöjen määrä selkeästi laski kaikissa yksiköissä, lukuun ottamatta Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikkaa, jossa se päinvastoin nousi.
Pyyntöjen määrien kasvun syys- ja talviaikaan voidaan olettaa liittyvän influenssan sekä virus- ja bakteeriperäisten hengitystieinfektioiden lisääntymiseen ilmaston kylmenemisen ja ilmankosteuden vähenemisen vaikutuksesta. Talviaikaan sairastetaan enemmän hengitystieinfektioita ja myös esimerkiksi keuhko- ja sydänsairauksiin liittyvä sairastavuus lisääntyy. Näytemäärien lasku kesäaikaan todennäköisesti johtuu kesälomakaudesta. Päivystyspoliklinikkaa puolestaan kuormittavat kesällä esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja sairastavat, joille kuumuus aiheuttaa tutkimuksiin johtavia oireita. Samoin tapaturma-alttius kasvaa niin erityisen kylminä kuin lämpiminä aikoina.
Opinnäytetyön aihe saatiin Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiirin kliinisen kemian laboratoriolta. Tässä työssä selvitettiin, kuinka paljon eri hoitoyksiköissä tilattiin kliinisiä laboratoriotutkimuksia kuukausittain vuosina 2012-2016, ja vaikuttiko vuodenaika tilattujen laboratoriotutkimusten määriin. Tutkimuksessa olivat mukana Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikka ja A2-sydänosasto, Imatran terveysasema, Lappeenrannan terveysasema ja Joutsenon hyvinvointiasema. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että työn tilaaja voisi kohdentaa resurssit ja materiaalit oikeille kuukausille työvuoden aikana, jolloin laboratoriopalvelut saataisiin sujuvammiksi ja kustannustehokkaammiksi.
Tutkimusmenetelmänä oli vertaileva määrällinen tutkimus. Valmis tutkimusaineisto saatiin Etelä-Karjalan keskussairaalan ylikemistiltä. Tutkimusaineistona oli kuukausikohtaiset laboratoriotutkimuspyyntöraportit selvityksessä olleista hoitoyksiköistä vuosilta 2012-2016. Raporteista kävivät ilmi eri yksiköissä pyydetyt näytemäärät. Näytemäärät taulukoitiin ja niistä tehtiin kuviot hoitoyksiköittäin vuositasolla viiden vuoden ajalta, kuukausittain eriteltynä jokaisen vuoden osalta, sekä kuukausittain eriteltynä yhteensä viiden vuoden ajalta.
Laboratoriotutkimuspyyntöjen määrä kasvoi vuodesta 2012 vuoteen 2016 kaikissa yksiköissä. Pyyntöjen määrien vaihtelut vaikuttivat liittyvän jonkin verran tiettyyn vuodenaikaan. Näytepyyntöjen määrä kasvoi kaikissa yksiköissä lokakuussa, jolloin säät usein merkittävästi kylmenevät. Myös tammikuu, jonne usein kovemmat pakkaset osuvat, oli näytepyyntömäärältään korkeampi useassa yksikössä. Kesäkuukausina näytepyyntöjen määrä selkeästi laski kaikissa yksiköissä, lukuun ottamatta Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikkaa, jossa se päinvastoin nousi.
Pyyntöjen määrien kasvun syys- ja talviaikaan voidaan olettaa liittyvän influenssan sekä virus- ja bakteeriperäisten hengitystieinfektioiden lisääntymiseen ilmaston kylmenemisen ja ilmankosteuden vähenemisen vaikutuksesta. Talviaikaan sairastetaan enemmän hengitystieinfektioita ja myös esimerkiksi keuhko- ja sydänsairauksiin liittyvä sairastavuus lisääntyy. Näytemäärien lasku kesäaikaan todennäköisesti johtuu kesälomakaudesta. Päivystyspoliklinikkaa puolestaan kuormittavat kesällä esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja sairastavat, joille kuumuus aiheuttaa tutkimuksiin johtavia oireita. Samoin tapaturma-alttius kasvaa niin erityisen kylminä kuin lämpiminä aikoina.