”ONHAN SE MUKAVA TUNTIA ITTENSÄ JOSSAKI TARPEELLISEKSI” : Yhden ihmisen kokemus VST-hankkeessa mukanaolosta
Kaskela, Johanna; Ijäs, Saija (2017)
Kaskela, Johanna
Ijäs, Saija
Centria-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421427
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421427
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten VST- hanke auttaa rikos- ja päihdetaustaista asiakasta, kuvata ne ongelmat, joita hän vapautumisensa jälkeen kohtasi, sekä selvittää miten hän hankkeen avulla ongelmiaan käsitteli, ja minkälaista apua ja tukea sai. Opinnäytetyön tilasi KRIS- Oulu ry. VST- hanke toteutettiin Oulussa vuosina 2013-2015.
VST- hanke suunnattiin päihde- ja rikostaustaisille, 18- 29- vuotiaille syrjäytymisuhan alla oleville henkilöille, joilla on vaikeuksia työllistyä ilman vahvoja, yksilöllisiä tukitoimia. VST- hankkeessa yhdistyi sekä ammatillinen- että vertaistuki, ja työllistymisen edistämisen lisäksi osallistuja sai apua myös muihin sosiaalisiin ongelmiin ja arjen haasteisiin, joita kohderyhmään kuuluville tyypillisesti kasaantuu paljon.
Tutkimus on tehty haastattelemalla hankkeessa mukana ollutta henkilöä. Haastateltavamme kertoo niistä ongelmista, joihin hän törmäsi vapautumisensa jälkeen, sekä siitä, kuinka hän VST- hankkeen avulla pyrki saamaan elämänsä järjestykseen pystyäkseen katkaisemaan pitkän päihde- ja vankilakierteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui kerronnassa esiin nousseista ongelmista.
Haastattelun perusteella päädyimme seuraaviin johtopäätöksiin: Lähtökohtana pyrkimyksessä integroitua ”normielämään” ja yhteiskuntaan on päihderiippuvuudesta irtaantuminen. Se on edellytys sille, että muihinkin kasaantuneisiin ongelmiin voidaan puuttua ja ryhtyä niitä ratkomaan. Koska rikos- ja päihdetaustan mukanaan tuoma leima on varsin pitkäkestoinen, ei yksilön ole helppoa vakuuttaa ympäristöään muutoshalukkuudestaan. Sosiaaliset ongelmat, kuten alhainen koulutustaso, fyysiset-, psyykkiset- ja taloudelliset ongelmat sekä syrjäytyminen tai sen uhka ovat niin suuri ongelmavyyhti, että yksin siitä selviäminen vaikuttaa toivottomalta tehtävältä. Palveluohjauksen keinoin puututaan ongelmakohtiin asiakasta parhaiten auttavalla tavalla. Hankkeeseen osallistunut haastateltavamme arvosti saamaansa ammatillista ohjausta ja sitä, että hanketyöntekijät ovat pysyneet samoina ja tulleet tutuiksi hankkeen aikana. Jatkuvuus on edellytys luottamuksen syntyyn. Vertaistuen haastateltava koki vastavuoroisena. Integroitumisessa yhteiskuntaan haastateltavamme koki, että ensimmäinen edellytys on päih-teettömässä elämäntavassa pysyminen. Tulevaisuuden toiveena siintää työpaikka, ja sen myötä mahdollisuus rakentaa omaa elämää haluamaansa suuntaan.
VST- hanke suunnattiin päihde- ja rikostaustaisille, 18- 29- vuotiaille syrjäytymisuhan alla oleville henkilöille, joilla on vaikeuksia työllistyä ilman vahvoja, yksilöllisiä tukitoimia. VST- hankkeessa yhdistyi sekä ammatillinen- että vertaistuki, ja työllistymisen edistämisen lisäksi osallistuja sai apua myös muihin sosiaalisiin ongelmiin ja arjen haasteisiin, joita kohderyhmään kuuluville tyypillisesti kasaantuu paljon.
Tutkimus on tehty haastattelemalla hankkeessa mukana ollutta henkilöä. Haastateltavamme kertoo niistä ongelmista, joihin hän törmäsi vapautumisensa jälkeen, sekä siitä, kuinka hän VST- hankkeen avulla pyrki saamaan elämänsä järjestykseen pystyäkseen katkaisemaan pitkän päihde- ja vankilakierteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui kerronnassa esiin nousseista ongelmista.
Haastattelun perusteella päädyimme seuraaviin johtopäätöksiin: Lähtökohtana pyrkimyksessä integroitua ”normielämään” ja yhteiskuntaan on päihderiippuvuudesta irtaantuminen. Se on edellytys sille, että muihinkin kasaantuneisiin ongelmiin voidaan puuttua ja ryhtyä niitä ratkomaan. Koska rikos- ja päihdetaustan mukanaan tuoma leima on varsin pitkäkestoinen, ei yksilön ole helppoa vakuuttaa ympäristöään muutoshalukkuudestaan. Sosiaaliset ongelmat, kuten alhainen koulutustaso, fyysiset-, psyykkiset- ja taloudelliset ongelmat sekä syrjäytyminen tai sen uhka ovat niin suuri ongelmavyyhti, että yksin siitä selviäminen vaikuttaa toivottomalta tehtävältä. Palveluohjauksen keinoin puututaan ongelmakohtiin asiakasta parhaiten auttavalla tavalla. Hankkeeseen osallistunut haastateltavamme arvosti saamaansa ammatillista ohjausta ja sitä, että hanketyöntekijät ovat pysyneet samoina ja tulleet tutuiksi hankkeen aikana. Jatkuvuus on edellytys luottamuksen syntyyn. Vertaistuen haastateltava koki vastavuoroisena. Integroitumisessa yhteiskuntaan haastateltavamme koki, että ensimmäinen edellytys on päih-teettömässä elämäntavassa pysyminen. Tulevaisuuden toiveena siintää työpaikka, ja sen myötä mahdollisuus rakentaa omaa elämää haluamaansa suuntaan.