Kieliosaamisen tarve työelämässä ja kielikoulutukseen ja -matkailuun liittyvät näkemykset suomalaisissa yrityksissä

Abstract

Nykypäivänä kieliosaamisen merkitys on korostunut yrityselämässä globalisaation myötä, ja laajan kielitaidon katsotaan olevan erittäin merkittävä tekijä tai jopa miltei perusedellytys uusia työntekijöitä rekrytoitaessa. Työntekijöiden jo olemassa oleva kielitaito ei välttämättä enää riitä, joten yritykset voivat tarjota heille kielikoulutusta, jotta he selviytyvät jatkuvasti kansainvälistyvän yritysmaailman haasteiden edessä.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää suomalaisissa yrityksissä työskentelevien henkilöiden kieliosaamisen tarvetta ja kartoittaa heidän näkemyksiään liittyen kielikoulutukseen ja yritysten tarpeisiin suunnattuihin kielimatkoihin. Päämääränä oli tuottaa tietoa, joka voi auttaa toimeksiantajaa ymmärtämään kohderyhmää paremmin sekä kohdentamaan markkinointiaan oikeisiin kanaviin. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Speak&Fun Kielimatkat.

Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää, sillä tutkittavasta aiheesta haluttiin saada mahdollisimman monipuolista tietoa. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla lokakuussa. Haastateltavat olivat Etelä-Suomessa eri aloilla ja eri tehtävissä työskenteleviä eri-ikäisiä henkilöitä. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin hyödyntämällä sisällönanalyysiä sekä teemoittelua. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu keskeisten käsitteiden määrittelystä sekä markkinointiviestinnän teoriasta. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään kielitaidon merkitystä nykypäivän yrityselämässä ja kartoitetaan lyhyesti kieliosaamisen tasoa Suomessa.

Tutkimustulokset osoittavat, että kielitaidolla on selvästi merkitystä työelämässä ja jokainen vastaajista tarvitsee vieraan kielen osaamista työssään ainakin satunnaisesti. Englanti on merkittävin kieli työelämässä. Haastatellut suhtautuivat positiivisesti kielikoulutukseen ja neljässä kuudesta yrityksestä oli mahdollisuus osallistua kielikoulutukseen. Kielimatkalle oltiin valmiita osallistumaan, mikäli yritys maksaisi matkan tai vähintäänkin siihen osallistumisesta saisi jotain ekstraa kuten lisän palkkaan. Ajan puutteen koettiin olevan selvästi suurin este kielimatkalle osallistumiseen, myös muut resurssit kuten raha mainittiin yhtenä mahdollisena rajoittavana tekijänä.

Yritysten tarpeisiin kohdennetut kielikurssit kuten Business English –kurssi koettiin mielekkäämmäksi vaihtoehdoksi kuin tavallinen yleiskurssi. Kielimatkalla tärkeitä elementtejä nähtiin olevan käytännön kieliosaamisen painottaminen, mahdollisuus kanssakäymiseen paikallisten kanssa, ryhmän samantasoisuus, helpoksi tehty paketti sekä kohdemaan kulttuurin hyödyntäminen.

Tulosten perusteella toimeksiantajan kannattaisi panostaa hakukoneoptimointiin ja pyrkiä mahdollisesti pääsemään yhdeksi palveluntarjoajaksi yritysten koulutusvalikoimiin.