Hyvinvointi rovaniemeläisten ikääntyneiden kokemana

Abstract

Hyvinvointi on monimuotoinen käsite. Sitä on tutkittu eri näkökulmista ja siitä on kehitetty erilaisia teorioita. Käsite rinnastetaan usein onnellisuuteen, tyytyväisyyteen ja terveyteen. Hyvinvointi koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista sekä emotionaalisista tekijöistä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli haastatella rovaniemeläisiä yksin asuvia yli 75vuotiaita ikääntyneitä heidän hyvinvointikokemuksistaan. Tavoitteena oli selvittää, millaiseksi ikääntyneet kokevat oman hyvinvointinsa ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Lisäksi tavoitteena oli selvittää ja tunnistaa ikääntyneiden tuen tarpeet ja kehittää heille suunnattuja palveluita vastaamaan paremmin ikääntyneiden toiveita ja tarpeita. Henkilökohtaisena tavoitteenamme oli kehittää omaa osaamistamme ja ammattitaitoamme ikääntyneen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä sekä ikääntyneen kohtaamisessa.

Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja tutkimuksessa korostuivat ikääntyneiden omat kokemukset. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta yli 75-vuotiasta ikääntynyttä, jotka kaikki olivat Rovaniemen kaupungin kotihoidon asiakkaita. Aineisto analysoitiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti.

Opinnäytetyön tulosten perusteella keskeisiä ikääntyneiden hyvinvointia ylläpitäviä tekijöitä olivat läheisiltä ja kotihoidolta saatu apu ja tuki, vapaus elää omassa kodissa, riittävien apu- ja turvavälineiden saatavuus sekä turvallinen ja tuttu elinympäristö. Hyvinvointia heikentävinä tekijöinä esiin nousi seuran puute ja yksinäisyys, heikentynyt terveys ja toimintakyky, esteellinen ympäristö sekä pelot. Lisäksi jotkut haastatelluista häpesivät ikääntymisen tuomia muutoksia ja osa heistä tunsi alistuneisuutta elämänvaiheeseensa. Ikääntyneiden toiveet palveluiden kehittämiseksi liittyivät ulkoilu- ja asiointiseuran saatavuuteen sekä entistä asiakaslähtöisempään hoitoon. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin tutkia ja selvittää maalla tai taajamien ulkopuolella asuvien ikääntyneiden sekä parisuhteessa elävien ikääntyneiden hyvinvointia. Lisäksi voitaisiin tarkastella vielä tarkemmin sähköisiä palveluita ja niiden merkitystä osana ikääntyneiden arkea. Mielenkiintoinen näkökulma olisi myös hoitohenkilökunnan kokemus kokonaisvaltaisen hoitotyön toteutumisesta käytännön työssä.

Well-being is a multifaceted concept and it has been studied from many different perspectives and in different theories. Well-being is often assimilated to happiness, contentment, and health. Well-being consists of physical, psychological, social and emotional factors.

The purpose of this thesis was to interview elderly people living alone in Rovaniemi and to find out their experiences of well-being. They were all aged 75 and over. The aim was to find out how older people experience their well-being and what are the factors affecting it. Besides, the aim of this thesis was to find out older people’s needs of support and to improve the services addressed to them to meet their wishes and needs as good as possible. Our personal goal was to improve our own expertise and our professional skills in promoting and maintaining the overall well-being of older people. Another personal goal was to improve our skills in meeting aged people. The study was conducted by using a qualitative research method and it emphasized the experiences of the aged people. The data was collected by interviewing six over 75-year-old people, all of whom were home-care customers in Rovaniemi city. The interview data was analysed by using inductive content analysis.

Based on the results of the study, the key factors for maintaining the well-being of older people are the support gotten from the family members, friends and the home care, the freedom to live in own home, aids and safety equipment, and a safe and familiar living environment. As a weakening factors of well-being, the results were the lack of company and loneliness, weakened health and functionality, environmental constraints and accessibility, fears and shame of aging and submission to aging. The older people’s wishes to improve the services were related to the availability of outdoor activities, as well as more customer-oriented care. A topic for a further research could be for example the well-being of older people living in the countryside or perhaps the well-being of older people living in a relationship. Further, e-services and their importance as part of the everyday lives of older people could also be further explored. An interesting aspect would also be the nursing staff’s experience of holistic nursing in practical work.