Ikäihmisen toimijuutta tukeva toimintatapa Kotimäen tuetussa ja tehostetussa palveluasumisessa
Suursalmi, Katja (2017)
Suursalmi, Katja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113018974
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113018974
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää ikäihmisen toimijuutta tukeva toimintatapa asukkaan toimintakyvyn vahvistumiseksi. Kehittämistyö toteutui Kotimäen palvelukeskuksen tuetussa ja tehostetussa palveluasumisessa, jossa mukana olivat ikäihmiset, heidän omaisensa ja henkilökunta.
Kehittämistyössä hyödynnettiin toimintatutkimuksellista logiikkaa, koska työn tavoitteena oli uuden yhteisen toimintatavan kehittäminen Kotimäen tuettuun ja tehostettuun palveluasumiseen. Haastattelun ja kahden yhteiskehittelyn menetelmin saatiin tuotettua aineisto ja muodostettua yhteinen ymmärrys. Teemahaastattelulla kerättiin aineistoa siitä, miten ikäihmisen toimijuutta tuetaan tällä hetkellä Kotimäen tuetussa ja tehostetussa palvelu-asumisessa. Teemahaastattelun runkona käytettiin Jyrkämän toimijuuden modaliteetti-teoriaa (2007) ja ICF:n toimintakyky-osiota (THL 2016). Yhteiskehittelyssä selvitettiin tekijöitä, jotka lisäsivät ja vähensivät ikäihmisen toimijuuden tukemista ja kuvattiin ikäihmisen toimijuutta tukeva toimintatapa Kotimäen tuetussa ja tehostetussa palveluasumisessa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Kehittämistyössä tuotettiin Ikäihmisen toimijuutta tukeva toimintatapa, jossa esille nousivat asukaslähtöisyys, asukasta tukeva ilmapiiri, yhteisöllisyys, verkostotyö, tiedonkulku ja turvallisuus. Toimintatavassa korostuu ikäihmisen rooli sekä hänen autonomian, valinnanva-pauden ja itsemääräämisoikeuden mahdollistaminen arjessa, palveluasumisessa.
Kehittämistyössä luotiin uutta toimintatapaa ja vahvistettiin Kotimäen ikäihmisen, omaisen ja työntekijän mahdollisuutta uudenlaiseen oppimiseen yhteisössä. Kotimäen toimijuutta tukevaa toimintatapaa voidaan hyödyntää myös muissa palveluasumisen ja asiakaspalve-lun yksiköissä sekä verkostoissa tai rajapinnat ylittävässä verkostotyössä. Tulevaisuudes-sa myös kehittämistyössä käytettyjä menetelmiä sekä kehittämisprosesseja voi käyttää erilaisissa jatkokehittämishankkeissa ja –prosesseissa, jotka tukevat kehittäjäryhmän osal-listumista ja yhteistä oppimista.
Kehittämistyössä hyödynnettiin toimintatutkimuksellista logiikkaa, koska työn tavoitteena oli uuden yhteisen toimintatavan kehittäminen Kotimäen tuettuun ja tehostettuun palveluasumiseen. Haastattelun ja kahden yhteiskehittelyn menetelmin saatiin tuotettua aineisto ja muodostettua yhteinen ymmärrys. Teemahaastattelulla kerättiin aineistoa siitä, miten ikäihmisen toimijuutta tuetaan tällä hetkellä Kotimäen tuetussa ja tehostetussa palvelu-asumisessa. Teemahaastattelun runkona käytettiin Jyrkämän toimijuuden modaliteetti-teoriaa (2007) ja ICF:n toimintakyky-osiota (THL 2016). Yhteiskehittelyssä selvitettiin tekijöitä, jotka lisäsivät ja vähensivät ikäihmisen toimijuuden tukemista ja kuvattiin ikäihmisen toimijuutta tukeva toimintatapa Kotimäen tuetussa ja tehostetussa palveluasumisessa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Kehittämistyössä tuotettiin Ikäihmisen toimijuutta tukeva toimintatapa, jossa esille nousivat asukaslähtöisyys, asukasta tukeva ilmapiiri, yhteisöllisyys, verkostotyö, tiedonkulku ja turvallisuus. Toimintatavassa korostuu ikäihmisen rooli sekä hänen autonomian, valinnanva-pauden ja itsemääräämisoikeuden mahdollistaminen arjessa, palveluasumisessa.
Kehittämistyössä luotiin uutta toimintatapaa ja vahvistettiin Kotimäen ikäihmisen, omaisen ja työntekijän mahdollisuutta uudenlaiseen oppimiseen yhteisössä. Kotimäen toimijuutta tukevaa toimintatapaa voidaan hyödyntää myös muissa palveluasumisen ja asiakaspalve-lun yksiköissä sekä verkostoissa tai rajapinnat ylittävässä verkostotyössä. Tulevaisuudes-sa myös kehittämistyössä käytettyjä menetelmiä sekä kehittämisprosesseja voi käyttää erilaisissa jatkokehittämishankkeissa ja –prosesseissa, jotka tukevat kehittäjäryhmän osal-listumista ja yhteistä oppimista.