"Ollaan kuitenki kaikki viestintäihmisiä" : Työyhteisön työhyvinvointitutkimus sosiaalisen pääoman näkökulmasta
Vaara, Tomi (2017)
Vaara, Tomi
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718468
Tiivistelmä
Nykypäivänä työ vaatii yhtä enemmän psyykkisiä ja sosiaalisia valmiuksia. Työntekijöiden tulisi työkykynsä ja osaamisensa ylläpitämisen lisäksi kyetä toimimaan erilaisissa verkostoissa ja työryhmissä sekä kestää ristiriitoja ja epävarmuutta. Myös suomalainen työhyvinvointitutkimus on laajentanut painopistettään perinteisestä fyysisten olosuhteiden, terveysriskien ja -vaarojen tutkimuksesta myös muuan muassa henkisen kuormittuneisuuden, työyhteisön sosiaalisen toimivuuden sekä työympäristön tuottavuuden ja yksilöiden jaksamisen alueille.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sen tilaajan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun viestintä- ja markkinointipalveluiden työyhteisön työhyvinvointia. Työhyvinvointia tarkasteltiin voimavaralähtöisen mallin kautta, joka näkee työyhteisön hyvinvoinnin muodostuvan sosiaalisesta pääomasta. Sosiaalinen pääoma määritellään tässä tutkimuksessa tarkoittavan työyhteisön ”henkistä ilmapiiriä”, joka muodostuu hyvästä johtamisesta ja toimivasta työyhteisöstä. Jos työntekijä kokee kuuluvansa työyhteisöön ja hänellä on hyvät sosiaaliset suhteet muiden työntekijöiden ja esimiehensä kanssa, työyhteisössä on sosiaalista pääomaa. Työyhteisö, joka omistaa sosiaalista pääomaa, on tässä tutkimuksessa käytetyn näkökulman mukaan myös hyvinvoiva.
Opinnäytetyö on luonteeltaan monimetodinen tutkimus, joka toteutettiin vuoden 2017 syksyllä Webropol-kyselyllä ja teemahaastattelemalla työyhteisöstä viittä työntekijää. Kyselyn tehtävänä oli kartoittaa työyhteisön työhyvinvoinnin nykytilaa ja löytää mahdollisia sitä haittaavia tekijöitä. Teemahaastattelussa taas syvennyttiin näihin haittatekijöihin ja pyrittiin työntekijöiden kanssa etsimään niille mahdollisia ratkaisuja.
Tutkimustuloksista nousi ilmi selvästi työyhteisön hyvinvointia haittaavat tekijät. Näitä olivat esimerkiksi tiedonkulku työntekijöiden välillä, yhteisten normien ja käytänteiden toimivuus ja väliaikaiset ulkopuolisuuden tunteen kokemukset. Syiksi nousi varsinkin työyhteisön työskentely kolmella eri kampuksella ja rajalliset kommunikointi tavat näiden välillä. Ratkaisuiksi esitettiin kaksi kertaa viikossa toteutettavia Skype-kahveja, normien ja käytänteiden selkeyttämistä ja kirjaamista sekä vapaata keskustelua tulevilla kehitys- ja virkistyspäivillä.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sen tilaajan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun viestintä- ja markkinointipalveluiden työyhteisön työhyvinvointia. Työhyvinvointia tarkasteltiin voimavaralähtöisen mallin kautta, joka näkee työyhteisön hyvinvoinnin muodostuvan sosiaalisesta pääomasta. Sosiaalinen pääoma määritellään tässä tutkimuksessa tarkoittavan työyhteisön ”henkistä ilmapiiriä”, joka muodostuu hyvästä johtamisesta ja toimivasta työyhteisöstä. Jos työntekijä kokee kuuluvansa työyhteisöön ja hänellä on hyvät sosiaaliset suhteet muiden työntekijöiden ja esimiehensä kanssa, työyhteisössä on sosiaalista pääomaa. Työyhteisö, joka omistaa sosiaalista pääomaa, on tässä tutkimuksessa käytetyn näkökulman mukaan myös hyvinvoiva.
Opinnäytetyö on luonteeltaan monimetodinen tutkimus, joka toteutettiin vuoden 2017 syksyllä Webropol-kyselyllä ja teemahaastattelemalla työyhteisöstä viittä työntekijää. Kyselyn tehtävänä oli kartoittaa työyhteisön työhyvinvoinnin nykytilaa ja löytää mahdollisia sitä haittaavia tekijöitä. Teemahaastattelussa taas syvennyttiin näihin haittatekijöihin ja pyrittiin työntekijöiden kanssa etsimään niille mahdollisia ratkaisuja.
Tutkimustuloksista nousi ilmi selvästi työyhteisön hyvinvointia haittaavat tekijät. Näitä olivat esimerkiksi tiedonkulku työntekijöiden välillä, yhteisten normien ja käytänteiden toimivuus ja väliaikaiset ulkopuolisuuden tunteen kokemukset. Syiksi nousi varsinkin työyhteisön työskentely kolmella eri kampuksella ja rajalliset kommunikointi tavat näiden välillä. Ratkaisuiksi esitettiin kaksi kertaa viikossa toteutettavia Skype-kahveja, normien ja käytänteiden selkeyttämistä ja kirjaamista sekä vapaata keskustelua tulevilla kehitys- ja virkistyspäivillä.