”Just nää kaikki mediapajat ja semmoset mis tehään jotakin yhessä” : Tapaustutkimus kulttuurisen nuorisotyön menetelmistä sosiaalisen vahvistamisen välineenä

Abstract

Tämä opinnäytetyö on tapaustutkimus, joka toteutettiin Kuokkalan yhtenäiskoulun 7.-luokkalaisten KiVa Koulun tunneilla keväällä 2016. Tunteja järjestettiin kuudelle 7. luokalle, jokaiselle neljä kahden oppitunnin mittaista kokonaisuutta sekä näihin liittyvä aiheeseen johdatuskerta. Tunneilla kokeiltiin kulttuurisen nuorisotyön menetelmiä ja tutkittiin, kokivatko nuoret tutkimukseen valittujen kulttuurisen nuorisotyön menetelmien kautta sosiaalista vahvistumista, mitkä menetelmät olivat parhaita sosiaalisen vahvistamisen muotoja ja miten valitut kulttuurisen nuorisotyön menetelmät toimivat sosiaalisen vahvistamisen välineinä. Menetelmiksi KiVa Koulun tunneille valikoituivat yhteisötaide, prosessidraama, sanataide ja kädentaidot sekä KiVa Koulun teemaan johdattanut mediapaja. Opinnäytetyön teoriaperustan muodostivat sosiaalinen vahvistaminen, kulttuurinen nuorisotyö, kulttuurisen nuorisotyön menetelmät sekä tapaustutkimuksen, kyselytutkimuksen ja teemahaastattelun teoria.

Opinnäytetyössä hyödynnettiin toisiaan tukevana sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kiva Koulun tuntien jälkeen oppilaat vastasivat kyselyyn, jossa kysyttiin, olivatko nuoret kokeneet sosiaalista vahvistumista tuntien aikana. Kyselyn jälkeen valittiin harkinnanvaraisella otannalla kuusi nuorta teemahaastatteluun. Sekä kyselyssä että teemahaastattelussa mitattiin Tapio Kuuren esittämää kolmea sosiaalisen vahvistamisen osa-aluetta: vuorovaikutusta ja sosiaalista toimintakykyä, itsetuntoa ja itsensä arvostamista sekä elämänhallintaa ja osallisuutta.

Tutkimuksessa havaittiin, että tyttöjen ja poikien sosiaalisen vahvistumisen kokemuksilla ei ollut merkittäviä eroja. Sen sijaan luokkien kokemusten välillä havaittiin eroja. Kuudesta luokasta kolmessa oli koettu enemmän sosiaalista vahvistumista kuin kolmessa muussa luokassa. Eroina näissä luokissa oli yhdessä tekemisen taidot ja työskentelyrauha. Valituista menetelmistä mediapaja oli antanut eniten sosiaalisen vahvistumisen kokemuksia ja prosessidraama ja kädentaidot vähiten. Mediapajan osalta nousi sosiaalisen vahvistumisen kokemuksena itseohjautuvissa ryhmissä työskentely. Kädentaitojen osalta tutkimuksessa nousi esille, että nuorten kokemuksissa toiminta oli yksin puurtamista eikä siten vahvistanut sosiaalisesti. Prosessidraaman osalta tarinan valinta ei ollut onnistunut, sillä se oli liian pitkä ja sitä kautta samaistuminen oli ollut vaikeaa.

This thesis is a case study that was carried out in the KiVa Koulu lessons (which aim at decreasing bullying in school) for the 7th graders in Kuokkala comprehensive school in spring 2016. The lessons were organised for six classes, four double lessons and an introductory session for each class. The lessons concentrated on experimenting with methods of cultural youth work and explored if the pupils were able to reinforce their social identity through the methods of cultural youth work, which methods were best suitable for social reinforcement and how the selected methods worked as means of reinforcing social identity. For methods to be used in KiVa koulu lessons were selected social art, process drama, literary art and crafts as well as a media workshop which introduced the pupils to the concept of KiVa koulu. The theoretical basis of the thesis consisted of social reinforcement, cultural youth work, methods of the cultural youth work as well as the theories of a case study, a survey and a focused interview.

Both quantitative and qualitative methods were used in this study. After the KiVa koulu lessons the pupils were given a questionnaire which enquired if they had experienced social reinforcement during the lessons. Six pupils were then chosen to participate in a focused interview, the selection being based on the answers in the questionnaire. Both the questionnaire and the focused interview concentrated on the sectors of social reinforcement defined by Tapio Kuure: interaction and ability to perform in social situations, self-esteem as well as life management and social participation.

The findings indicate that there are no significant differences between girls and boys in respect of their experiences of social reinforcement. Instead there were differencies in the experiences of different classes and in three classes out of six the pupils had experienced more social reinforcement than in the other three classes. Among the selected methods media workshop was considered to be the most effective method of social reinforcement whereas process drama and crafts were considered the least effective methods. In media workshops working in groups was evaluated to have given the strongest feeling of social reinforcement. The study also indicated that doing crafts was not considered an effective method of social reinforcement because the pupils experienced it not as team work but as working alone. Process drama proved to be unsuccessful due to the text which was too long and thus made it difficult for the pupils to identify with the story.