Palo-osastoinnin luotettavuus
Minkkinen, Mikael (2017)
Minkkinen, Mikael
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017423
Tiivistelmä
Palo-osastointi on tehokas rakenteellinen keino rajata palon leviämistä, vahinkoja ja henkilöturvallisuusriskiä sekä parantaa palokunnan toimintaedellytyksiä. Rakenteelliset tai rakennuksen käyttäjistä johtuvat virheet voivat kuitenkin vaarantaa koko osastoinnin toimivuuden. Tämän työn aiheena oli tutkia palo-osastoinnin vaikuttavuutta ja luotettavuutta palotilanteessa. Työssä käsiteltiin vuosina 2009–2016 sattuneita onnettomuuksia, joissa palo-osastointi on vaikuttanut tapahtumien kulkuun. Aineisto haettiin pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTOsta. Tilastotutkimuksen lisäksi työhön koottiin tietoa kohdekäynneiltä.
Tutkimuksessa havaittiin, että palo-osastointi petti huomattavan usein. Pettäneiden osastoivien rakenteiden määrä on liian suuri verrattuna Suomen rakentamislainsäädännön perusajatukseen – osastoivien rakenteiden on kestettävä paloa niille määrätty aika. Merkittävimmät syyt palo-osastoinnin pettämiseen olivat erilaiset aukot kuten ovet, luukut ja erilaiset läpiviennit. Suurimmat taloudelliset vahingot syntyivät kokoontumis- ja liiketiloissa. Oikein toteutetun palo-osastoinnin hinta on häviävän pieni verrattuna osastoinnin pettämisestä syntyviin vahinkoihin.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää rakennusten käyttäjien valistamiseen sekä avuksi pelastuslaitoksen valvontatyössä. Lisäksi opinnäytetyöprosessin aikana havaittiin PRONTO-järjestelmässä ja sen ohjeistuksessa puutteita, joiden korjaaminen parantaa tilastoidun tiedon tarkkuutta ja helpottaa järjestelmän käyttäjien työtä. Puutteet voidaan huomioida myös pelastustoimen uudessa VARANTO-tilastojärjestelmässä, jotta vanhoja virheitä ei toisteta.
Tutkimuksessa havaittiin, että palo-osastointi petti huomattavan usein. Pettäneiden osastoivien rakenteiden määrä on liian suuri verrattuna Suomen rakentamislainsäädännön perusajatukseen – osastoivien rakenteiden on kestettävä paloa niille määrätty aika. Merkittävimmät syyt palo-osastoinnin pettämiseen olivat erilaiset aukot kuten ovet, luukut ja erilaiset läpiviennit. Suurimmat taloudelliset vahingot syntyivät kokoontumis- ja liiketiloissa. Oikein toteutetun palo-osastoinnin hinta on häviävän pieni verrattuna osastoinnin pettämisestä syntyviin vahinkoihin.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää rakennusten käyttäjien valistamiseen sekä avuksi pelastuslaitoksen valvontatyössä. Lisäksi opinnäytetyöprosessin aikana havaittiin PRONTO-järjestelmässä ja sen ohjeistuksessa puutteita, joiden korjaaminen parantaa tilastoidun tiedon tarkkuutta ja helpottaa järjestelmän käyttäjien työtä. Puutteet voidaan huomioida myös pelastustoimen uudessa VARANTO-tilastojärjestelmässä, jotta vanhoja virheitä ei toisteta.