Ammattilaisen apua vaativat puhelut imetyksen vertaistuessa
Miettinen, Katariina (2010)
Miettinen, Katariina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005047646
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005047646
Tiivistelmä
Imetys koskettaa vuosittain 60 000 vastasyntyneen perhettä Suomessa. Imetyksen terveydelliset edut äidille sekä vauvalle ovat kiistattomat ja sen vuoksi imetyksen edistäminen on tärkeä osa terveyden edistämistä. Vaikka imetykseen suhtaudutaan näennäisen myönteisesti Suomessa, ovat imetyslukumme Pohjoismaiden huonoimmat. Ongelma piilee riittämättömässä ja epätasalaatuisessa sekä koordinoimattomassa imetysohjauksessa. Imetyksen vertaistukitaholle päätyy sellaisia imetysohjauksen tarvitsijoita, jotka vaatisivat terveydenhuollon ammattimaista imetysohjausta.
Opinnäytteeni tarkoituksena oli hankkia tietoa imetyksen vertaistukijoiden ajatuksista sellaisista tukipuheluista, joissa heidän mielestään tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisen apua. Lisäksi kartoitettiin kyseisten puheluiden ohjausta ammattilaistahoille. Imetystukipuhelimen tilastot vuodelta 2009 käytiin läpi ja niiden pohjalta nostettiin opinnäytetyön kannalta mielekkäät tutkimuskysymykset ammattilaisen apua vaativista puheluista. Opinnäytetyö suunniteltiin yhteistyössä Imetyksen tuki ry:n tarpeiden mukaan. Tavoitteena oli tuottaa materiaalia imetyksen vertaistukijoiden koulutusten kehittämiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laatimalla kyselylomake imetystukipuhelimeen vastaaville vertais-tukijoille. 38 vertaistukiäidistä 14 henkilöä vastasivat kyselyyn. Kyselylomake laadittiin Internet -pohjaiseen lomakkeeseen. Lomakepohja oli sama, joihin vertaistukijat tekevät tilastointia imetystukipuheluista. Tulokset saatiin valmiiksi teemoiteltuina ilman tunnistetietoja. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Aineistosta ei pyritty tekemään yleistyksiä, vaan etsittiin yhtäläisyyksiä vastauksista.
Vertaistukiäidit vastaavat imetystukipuhelimessa imetystuen tarpeeseen sekä kysymyksiin imetyksestä. Vertaistukipuhelimeen soitetaan kuitenkin myös imetysongelmissa, joihin auttajaksi vaadittaisiin terveydenhuollon ammattilainen. Tuloksista tuli esiin imetyksen vertaistukijoiden toive siitä, että lähes kaikki ammattilaisen apua vaativat puhelut voisi ohjata ammattilaistaholle. Puhelut ohjattiin useimmiten terveydenhuollon ammattilaistaholle erikois- tai perusterveydenhuoltoon. Joissain tapauksissa tukiäidit ohjaisivat ammattilaisen apua vaativatkin puhelut takaisin vertaistuen piiriin. Tukiäitien mukaan syy on siinä, ettei ammattilaistahon imetysohjaustaitoihin voida aina luottaa tai sellaista ei ole saatavilla. Huoli äidistä tai vauvan tilanteesta oli yleisin syy siihen, että vertaistukiäiti toivoisi voivansa ohjata puhelun ammattilaiselle. Vakavimmiksi huoliksi mainittiin äidin sairaudet sekä vastasyntyneen riittämätön painonkehitys. Vertaistukijat kokivat ahdistusta, voimattomuutta ja surua ammattilaisen apua vaativista puheluista. He myös kaipaisivat tukea itselleen puheluiden jälkeen, koska vaikeimmat puhelut jäävät mieleen ja niitä pohditaan vielä viikon kuluttua puhelusta.
Opinnäytetyön kehittämisehdotukseksi korostui julkisen terveydenhuollon imetystukipalvelun tarve. Imetysklinikoita on lisättävä ja ammattimaisen imetystuen on oltava saatavilla.
Opinnäytteeni tarkoituksena oli hankkia tietoa imetyksen vertaistukijoiden ajatuksista sellaisista tukipuheluista, joissa heidän mielestään tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisen apua. Lisäksi kartoitettiin kyseisten puheluiden ohjausta ammattilaistahoille. Imetystukipuhelimen tilastot vuodelta 2009 käytiin läpi ja niiden pohjalta nostettiin opinnäytetyön kannalta mielekkäät tutkimuskysymykset ammattilaisen apua vaativista puheluista. Opinnäytetyö suunniteltiin yhteistyössä Imetyksen tuki ry:n tarpeiden mukaan. Tavoitteena oli tuottaa materiaalia imetyksen vertaistukijoiden koulutusten kehittämiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laatimalla kyselylomake imetystukipuhelimeen vastaaville vertais-tukijoille. 38 vertaistukiäidistä 14 henkilöä vastasivat kyselyyn. Kyselylomake laadittiin Internet -pohjaiseen lomakkeeseen. Lomakepohja oli sama, joihin vertaistukijat tekevät tilastointia imetystukipuheluista. Tulokset saatiin valmiiksi teemoiteltuina ilman tunnistetietoja. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Aineistosta ei pyritty tekemään yleistyksiä, vaan etsittiin yhtäläisyyksiä vastauksista.
Vertaistukiäidit vastaavat imetystukipuhelimessa imetystuen tarpeeseen sekä kysymyksiin imetyksestä. Vertaistukipuhelimeen soitetaan kuitenkin myös imetysongelmissa, joihin auttajaksi vaadittaisiin terveydenhuollon ammattilainen. Tuloksista tuli esiin imetyksen vertaistukijoiden toive siitä, että lähes kaikki ammattilaisen apua vaativat puhelut voisi ohjata ammattilaistaholle. Puhelut ohjattiin useimmiten terveydenhuollon ammattilaistaholle erikois- tai perusterveydenhuoltoon. Joissain tapauksissa tukiäidit ohjaisivat ammattilaisen apua vaativatkin puhelut takaisin vertaistuen piiriin. Tukiäitien mukaan syy on siinä, ettei ammattilaistahon imetysohjaustaitoihin voida aina luottaa tai sellaista ei ole saatavilla. Huoli äidistä tai vauvan tilanteesta oli yleisin syy siihen, että vertaistukiäiti toivoisi voivansa ohjata puhelun ammattilaiselle. Vakavimmiksi huoliksi mainittiin äidin sairaudet sekä vastasyntyneen riittämätön painonkehitys. Vertaistukijat kokivat ahdistusta, voimattomuutta ja surua ammattilaisen apua vaativista puheluista. He myös kaipaisivat tukea itselleen puheluiden jälkeen, koska vaikeimmat puhelut jäävät mieleen ja niitä pohditaan vielä viikon kuluttua puhelusta.
Opinnäytetyön kehittämisehdotukseksi korostui julkisen terveydenhuollon imetystukipalvelun tarve. Imetysklinikoita on lisättävä ja ammattimaisen imetystuen on oltava saatavilla.