Moottoritestauspenkin suunnittelu ja valmistus
Tuominen, Mats (2017)
Tuominen, Mats
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061513643
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061513643
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kehitettiin henkilöauton moottorin kunnon mittaamiseen ja vianhakuun tarkoitettu testipenkki. Moottori, jolle mittaukset suoritettiin, on Opel Commodoren kuusisylinterinen, 2500 cm³ bensiinimoottori, josta puristuspainemittarilla on tarkoitus saada mitattua puristuspaine jokaisesta sylinteristä. Moottori tulee jäämään Turun ammattikorkeakoulun tiloihin ja sitä tullaan käyttämään opetuskäytössä. Kokonaisuus suunniteltiin niin, että se soveltuu opetuskäyttöön ja sitä voidaan käyttää turvallisesti. Moottori puretaan ja neljään sylinteriin tehdään vaurioita, jotta näistä neljästä sylinteristä saadaan puristuspaineet laskemaan.
Testipenkkiin asennettiin 3 kW sähkömoottori, jolla moottoria pyöritetään. Voimansiirto sähkömoottorin ja auton moottorin välille toteutettiin ketjun välityksellä. Sähkömoottorin toimintaa ohjataan taajuusmuuntajalla, jolla sähkömoottorin käyttö saadaan optimoitua käyttökohteeseen sopivaksi. Taajuusmuuntajan avulla voidaan määrittää moottorin pyörimisnopeus, kiihtyvyys sekä maksimoida moottorin pysäyttämisnopeus hätätilanteessa.
Haastavinta tässä työssä oli suunnitella tapa ja laitteisto, jolla auton moottoria saataisiin pyöritettyä. Yleensä puristuspainemittaus tehdään käyttäen auton omaa starttimoottoria, joka pyörittää moottoria noin 250 1/min kierrosnopeudella, joten välityssuhde valittiin niin että moottorin tavoitepyörintänopeus on 250 1/min. Mittauksen kannalta on myös tärkeä saada moottori kiihdytettyä nopeasti tavoitenopeuteen, jotta öljynpaine ei ehdi nousta männänrenkaille tiivistäen sylinteriä ja näin parantaen puristuspainemittauksen tulosta.
Veto sähkömoottorin ja auton moottorin välille päädyttiin toteuttamaan ketjulla. Ketjun katsottiin olevan luotettavampi sekä pitkäikäisempi ratkaisu kuin moniurahihna. Ketjuvedon toteuttaminen oli myös yksinkertaisempaa, koska ketjulle ei tarvinnut tehdä erillistä kiristintä, ja rattaat ostettiin valmiina. Auton moottorin puoleiselle ketjurattaalle jouduttiin teettämään sovite, jolla voima välitetään kampiakselille. Sähkömoottorin päähän ketjurattaan kiinnitys tehtiin itse.
Testipenkkiin asennettiin 3 kW sähkömoottori, jolla moottoria pyöritetään. Voimansiirto sähkömoottorin ja auton moottorin välille toteutettiin ketjun välityksellä. Sähkömoottorin toimintaa ohjataan taajuusmuuntajalla, jolla sähkömoottorin käyttö saadaan optimoitua käyttökohteeseen sopivaksi. Taajuusmuuntajan avulla voidaan määrittää moottorin pyörimisnopeus, kiihtyvyys sekä maksimoida moottorin pysäyttämisnopeus hätätilanteessa.
Haastavinta tässä työssä oli suunnitella tapa ja laitteisto, jolla auton moottoria saataisiin pyöritettyä. Yleensä puristuspainemittaus tehdään käyttäen auton omaa starttimoottoria, joka pyörittää moottoria noin 250 1/min kierrosnopeudella, joten välityssuhde valittiin niin että moottorin tavoitepyörintänopeus on 250 1/min. Mittauksen kannalta on myös tärkeä saada moottori kiihdytettyä nopeasti tavoitenopeuteen, jotta öljynpaine ei ehdi nousta männänrenkaille tiivistäen sylinteriä ja näin parantaen puristuspainemittauksen tulosta.
Veto sähkömoottorin ja auton moottorin välille päädyttiin toteuttamaan ketjulla. Ketjun katsottiin olevan luotettavampi sekä pitkäikäisempi ratkaisu kuin moniurahihna. Ketjuvedon toteuttaminen oli myös yksinkertaisempaa, koska ketjulle ei tarvinnut tehdä erillistä kiristintä, ja rattaat ostettiin valmiina. Auton moottorin puoleiselle ketjurattaalle jouduttiin teettämään sovite, jolla voima välitetään kampiakselille. Sähkömoottorin päähän ketjurattaan kiinnitys tehtiin itse.