Hitsattavien teräsosien tilaus-toimitusprosessin kehittäminen
Saranpää, Tommi (2017)
Saranpää, Tommi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061413512
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061413512
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Semko Oy:n hitsattavien teräsosien tilaus-toimitusprosessia. Tavoitteena oli löytää prosessista kehityskohteita ja laatia laatukäsikirjasta tiivistetty versio perehdytystä ja asiakaskontakteja varten. Teoriaosassa käsiteltiin asiakaslähtöistä toimintaa ja laatua laatukäsikirjan sekä lean-ajattelun avulla, minkä jälkeen verrattiin yrityksen toimintaa kirjallisuuden esimerkkeihin. Tilaus-toimitusprosessi kuvattiin opinnäytetyöhön nykytilassa. Vertailun perusteella ja erillisillä tarkasteluilla löydettiin kehityskohteita, joihin yritys voi panostaa.
Prosessia kehitettiin keskittyen asiakaslähtöisyyteen, lean-ajatteluun ja hitsaukseen. Lean soveltui kehitystyöhön hyvin, koska siinä pyritään tehostamaan toimintaa siten, että tehtäisiin ainoastaan toiminnan ja asiakkaan kannalta tarpeellisia töitä. Asiakaslähtöisyyttä tutkittaessa havaittiin, että yrityksen asiakaslähtöisyydessä oli kehitettävää siltä osin, että kaikille työntekijöille eivät asiakkaiden tarpeet olleet selviä. Asiakaslähtöisyyteen panostettiin uudistamalla yrityksen ilme asiakaslähtöisemmäksi. Asiakaskontaktien ollessa harvinaisia yritysjohdon ja myyntihenkilöiden antaman palautteen tärkeys muulle henkilöstölle korostuu. Tällöin asiakaslähtöisyyden edellytykset kasvavat ja työilmapiiri paranee. Laatua kehitettiin nostamalla yrityksen laatutaso vastaamaan standardin SFS-EN 1090-2 toteutusluokan EXC3 vaatimuksia ja sisällyttämällä laatukirjauksia uuteen tuotannonohjausjärjestelmään. Hitsauskustannuksia tarkastellessa havaittiin, että ylimääräisestä työstä ja ylisuurista hitseistä aihetuvat kustannukset ovat melko suuria, 20–50 prosenttia hitsauskustannuksista. Laatukäsikirjan tiivistetty versio jäi kesken, koska osa kohdista oli vielä epäselviä. Koulutukset asiakaslähtöisyydestä ja hitsaustyön laadusta jäivät yrityksen vastuulle.
Prosessia kehitettiin keskittyen asiakaslähtöisyyteen, lean-ajatteluun ja hitsaukseen. Lean soveltui kehitystyöhön hyvin, koska siinä pyritään tehostamaan toimintaa siten, että tehtäisiin ainoastaan toiminnan ja asiakkaan kannalta tarpeellisia töitä. Asiakaslähtöisyyttä tutkittaessa havaittiin, että yrityksen asiakaslähtöisyydessä oli kehitettävää siltä osin, että kaikille työntekijöille eivät asiakkaiden tarpeet olleet selviä. Asiakaslähtöisyyteen panostettiin uudistamalla yrityksen ilme asiakaslähtöisemmäksi. Asiakaskontaktien ollessa harvinaisia yritysjohdon ja myyntihenkilöiden antaman palautteen tärkeys muulle henkilöstölle korostuu. Tällöin asiakaslähtöisyyden edellytykset kasvavat ja työilmapiiri paranee. Laatua kehitettiin nostamalla yrityksen laatutaso vastaamaan standardin SFS-EN 1090-2 toteutusluokan EXC3 vaatimuksia ja sisällyttämällä laatukirjauksia uuteen tuotannonohjausjärjestelmään. Hitsauskustannuksia tarkastellessa havaittiin, että ylimääräisestä työstä ja ylisuurista hitseistä aihetuvat kustannukset ovat melko suuria, 20–50 prosenttia hitsauskustannuksista. Laatukäsikirjan tiivistetty versio jäi kesken, koska osa kohdista oli vielä epäselviä. Koulutukset asiakaslähtöisyydestä ja hitsaustyön laadusta jäivät yrityksen vastuulle.