TUTKIMUS KAINUUN PELASTUSLAITOKSEN OPERATIIVISESTA SUORITUSKYVYSTÄ

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin Kainuun pelastuslaitoksen operatiivista suorituskykyä. Tällä tarkoitetaan pelastuslaitoksen seuraavia osa-alueita: pelastushenkilöstön ja kaluston määrää ja laatua, pelastustoimenpiteiden organisointia, hälytysten vastaanottamista ja henkilöstön hälyttämistä, väestön varoittamista ja evakuointia sekä paloasemaa että muita kiinteistötiloja. Tutkimuksen pohjana käytettiin sisäministeriön julkaisemaa Suomen kansallinen riskiarvio 2015 julkaisua. Julkaisussa on tunnistettu kuusi laajasti yhteiskuntaan vaikuttavaa tapahtumaskenaariota ja 15 vakavaa alueellista tapahtumaskenaariota.

Työn tavoitteena oli saada selville, millainen on pelastuslaitoksen operatiivisen suorituskyvyn nykytila. Toisekseen oli tärkeää tunnistaa toimintaympäristöstä johtuvat häiriötekijät ja riippuvuussuhteet, jotka olennaisesti vaikuttavat suorituskykyyn. Tutkimusta varten laadittiin kyselylomake, johon vastasivat 64 Kainuun pelastuslaitoksen päätoimista ja toimenpidepalkkaista henkilökunnan jäsentä. Vastausaineistoa täydennettiin lisäksi henkilöhaastatteluilla, joihin valittiin satunnaisotannalla neljäsosa vastaajista. Näin pyrittiin luomaan kokonaiskuva siitä, miten vastaajat näkevät pelastuslaitoksen operatiivisen suorituskyvyn tämän hetkisen tilanteen. Jotta sitä on mahdollista ymmärtää, on suorituskykyyn vaikuttavien syyseuraussuhteiden, keskinäisriippuvuuksien sekä syntymekanismien tunnistaminen olennaista. Näitä selvitettiin laatimalla haavoittuvuusanalyysikaaviot käyttämällä apuna kehämallia, jonka tutkimuksen vastaajat laativat ryhmätyönä paloasemittain.

Tutkimustulosten avulla oli mahdollista saada selville, millainen on Kainuun pelastuslaitoksen operatiivisen suorituskyvyn nykytila siellä työskentelevien henkilökunnan jäsenten näkökulmasta. Haavoittuvuusanalyysien avulla puolestaan kyettiin tunnistamaan erinäisiä syyseuraussuhteita ja keskinäisriippuvuussuhteita. Tutkimustuloksia voidaan näin ollen käyttää kehittämään operatiivista suorituskykyä Kainuun pelastuslaitoksella. Saatujen tulosten avulla laadittiin niin toimenpide- kuin kehittämisehdotuksiakin, jotka sisältyvät työhön.

The objective of this study was to examine the operational efficiency of the rescue department in the Finnish region Kainuu. By the operational efficiency is meant the quantity and quality of the rescue authorities and the equipment they use, organizing of the rescue services, emergency response and alerting the rescue authorities, warning and evacuation of population, the fire department and other real estates. This study was based on a publication published by the Ministry of the Interior called National Risk Assessment 2015. In this publication 21 scenarios were stated, six of them comprise wide-ranging events affecting society and 15 consisting of serious regional events.

Firstly, the main purpose of this study was to find out how the current state of the operational efficiency of the rescue department today is. Secondly, it was important to identify the distractions and the correlations which are caused by the operational environment and which influence the efficiency. The data were collected from 64 workers and workers have a personal agreement with the Kainuu Rescue Department. The respondents were asked to fill in a questionnaire and one quarter of the respondents were randomly chosen for an interview. It was essential to understand the current state of the operational efficiency and also to identify the causal connections, the interdependences and the mechanisms of formation which impact the efficiency. To examine these factors a figure for vulnerability analysis was created by using a concentric zone model which was made as a group assignment by the respondents in the fire departments.

As a result it was possible to find out how the rescue authorities in Kainuu see the current state of the operational efficiency of the rescue department. Furthermore, with the help of the vulnerability analysis it was possible to recognize different causal connections and interdependences. Therefore the research results can be used to develop the operational efficiency in the Kainuu rescue department. The findings also helped to produce some proposals for measures as well for improvements which are included into the study.