Mikä ihmeen elämys? : käsitteen kehittyminen & sen toteutuminen erilaisissa matkailupalvelutuotteissa
Hakanen, Eveliina (2017)
Hakanen, Eveliina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060312192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060312192
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitetään millainen on elämyskäsitteen historia, miten se on kehittynyt, mikä on nykypäivän tulkinta ja millainen tulevaisuus elämyksellä on. Opinnäytetyö toteutettiin kirjoituspöytätutkimuksena hyödyntäen aikaisempia tutkimuksia ja kirjoituksia elämyksestä.
Toimeksiantajana työlle toimi Pauli Verhelän omistuksessa oleva SH Traveledu Oy, joka toimii matkailun alalla ja tarjoaa opasvälitystä sekä toimii kustantajana Pauli Verhelän oppikirjoille. Toimeksiantaja saa opinnäytetyöstä tuoretta tutkimustietoa, jota voi hyödyntää tulevissa oppikirjoissaan.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään elämyksen historiaa ja kehittymistä, elämykselle ominaisia tekijöitä, elämyksen ulottuvuuksia sekä elämyspedagogiikkaa ja seikkailukasvatusta. Lisäksi perehdytään elämyskolmiomalliin ja elämyspalveluiden tulevaisuuteen. Teoriaosuuden jälkeen esitellään erilaisia elämyksellisiä palvelutuotteita ja osittain kerrotaan, miten elämyksellisyys tuotteissa näkyy.
Lopputuloksena todettiin, että elämyksen käsite on kehittynyt ja laajentunut todella paljon. Ennen 1990-lukua elämyskeskustelut olivat melko vähäisiä ja suppeita. Elämyksen ajateltiin olevan ennen kaikkea mieleenpainuva mutta hetkellinen, arjesta poikkeava kokemus. Vuonna 1999 alkanut keskustelu elämystaloudesta on lopulta johtanut kulttuurin, paikkojen, toimintojen ja historian tuotteistamiseen. 2000-luvun aikana elämys on laajentunut monille aloille, sitä käyttävät niin liiketaloustieteilijät kuin psykologitkin. Nykyään elämys mainitaan jokapäiväisissä asioissa hammastahnasta huvipuistoihin. Se on yksi syy, miksi elämyskäsitteistö on arkipäiväistynyt huomattavasti.
Elämyksen tulevaisuudesta on saatavilla tietoa kovin vähän, mutta elämyksiä tulee olemaan tulevaisuudessa yhtä paljon, kuin niiden kuluttajiakin. Tulevaisuudessa haetaan paljon lyhyitä kokemuksia ja haetaan merkityksellisiä elämyksiä. Jatkotutkimusehdotuksena kaivataan lisää tieteellistä tutkimusta elämyksen tulevaisuudesta, sekä alan käytännön tutkimista ja kuvaamista.
Toimeksiantajana työlle toimi Pauli Verhelän omistuksessa oleva SH Traveledu Oy, joka toimii matkailun alalla ja tarjoaa opasvälitystä sekä toimii kustantajana Pauli Verhelän oppikirjoille. Toimeksiantaja saa opinnäytetyöstä tuoretta tutkimustietoa, jota voi hyödyntää tulevissa oppikirjoissaan.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään elämyksen historiaa ja kehittymistä, elämykselle ominaisia tekijöitä, elämyksen ulottuvuuksia sekä elämyspedagogiikkaa ja seikkailukasvatusta. Lisäksi perehdytään elämyskolmiomalliin ja elämyspalveluiden tulevaisuuteen. Teoriaosuuden jälkeen esitellään erilaisia elämyksellisiä palvelutuotteita ja osittain kerrotaan, miten elämyksellisyys tuotteissa näkyy.
Lopputuloksena todettiin, että elämyksen käsite on kehittynyt ja laajentunut todella paljon. Ennen 1990-lukua elämyskeskustelut olivat melko vähäisiä ja suppeita. Elämyksen ajateltiin olevan ennen kaikkea mieleenpainuva mutta hetkellinen, arjesta poikkeava kokemus. Vuonna 1999 alkanut keskustelu elämystaloudesta on lopulta johtanut kulttuurin, paikkojen, toimintojen ja historian tuotteistamiseen. 2000-luvun aikana elämys on laajentunut monille aloille, sitä käyttävät niin liiketaloustieteilijät kuin psykologitkin. Nykyään elämys mainitaan jokapäiväisissä asioissa hammastahnasta huvipuistoihin. Se on yksi syy, miksi elämyskäsitteistö on arkipäiväistynyt huomattavasti.
Elämyksen tulevaisuudesta on saatavilla tietoa kovin vähän, mutta elämyksiä tulee olemaan tulevaisuudessa yhtä paljon, kuin niiden kuluttajiakin. Tulevaisuudessa haetaan paljon lyhyitä kokemuksia ja haetaan merkityksellisiä elämyksiä. Jatkotutkimusehdotuksena kaivataan lisää tieteellistä tutkimusta elämyksen tulevaisuudesta, sekä alan käytännön tutkimista ja kuvaamista.