Työhyvinvointisuunnitelman kehittäminen Rantasalmen kuntaan
Kotro, Toni (2017)
Kotro, Toni
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512365
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512365
Tiivistelmä
Suomen talouskehitys on jatkunut heikkona jo vuosia, ja se on ajanut myös kuntatalouden ahtaalle. Kuntien menot ovat kasvaneet ja samanaikaisesti valtionosuuksia on leikattu, joten kunnilta vaaditaan entistä vahvempaa talouden hallintaa sekä strategista suunnittelua. Jotta vaikuttavuus sekä tulokset voidaan pitää hyvinä, on pienenevät resurssit osattava kohdistaa oikein, ja tässä korostuu henkilöstön arvo. Työhyvinvointi antaa suuria mahdollisuuksia talouden sekä tuottavuuden parantamiseksi, ja sen tulisikin olla kiinteä osa kunnan strategiaa. Työhyvinvoinnin edistämisellä voidaan vaikuttaa sekä tuottavuuden lisääntymiseen että puutteellisesta työhyvinvoinnista aiheutuvien kustannusten vähenemiseen.
Tämä opinnäytetyö oli kehittämistyö ja osa Etelä-Savon Työhyvinvointiakatemia -hankkeen (2015–2016) toimintaa, jonka tavoitteena oli edistää työyhteisöjen toimintatapoja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Rantasalmen kunta osallistui hankkeeseen, ja sen kautta kunnassa havaittiin tarve työhyvinvoinnin edistämiselle, joka kirjattiinkin yleishallinnon vuoden 2016 sitovaksi tavoitteeksi. Kehittämistyönä päätettiin laatia työhyvinvointisuunnitelma, jonka tarkoituksena oli vastata tavoitteeseen.
Kehittämistyön strategisena lähestymistapana oli toimintatutkimus ja työhyvinvoinnin viitekehyksenä käytettiin Marja-Liisa Mankan kehittämää Työilo-mallia. Työhyvinvointisuunnitelman pohjaksi toteutettiin työhyvinvointikysely, jolla saatiin ajankohtaista tietoa työhyvinvoinnin tilasta. Työhyvinvointisuunnitelman kehittämiseen käytettiin Tiikerinloikka-keskustelumenetelmää, jonka avulla henkilöstö osallistettiin mukaan kehittämistyöhön.
Kehittämistyön tuloksena syntyneeseen työhyvinvointisuunnitelmaan kirjattiin henkilöstön tärkeimmiksi kokemat työhyvinvoinnin kehittämiskohteet. Toimiva työyhteisö, vastuun jako, esimiehen tuki, hyvä ilmapiiri sekä ammattitaito ovat kaikki hyvän työn peruselementtejä ja juuri niiden toivottiin kehittyvän. Suunnitelma sisältää myös kehittämiskohteiden parantamiseen liittyvät hyödyt, esteet, toimenpiteet, vastuut sekä aikataulut ja seurannan. Työhyvinvointisuunnitelman jalkauttaminen ja jatkokehittäminen jäävät kunnan tehtäväksi.
Tämä opinnäytetyö oli kehittämistyö ja osa Etelä-Savon Työhyvinvointiakatemia -hankkeen (2015–2016) toimintaa, jonka tavoitteena oli edistää työyhteisöjen toimintatapoja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Rantasalmen kunta osallistui hankkeeseen, ja sen kautta kunnassa havaittiin tarve työhyvinvoinnin edistämiselle, joka kirjattiinkin yleishallinnon vuoden 2016 sitovaksi tavoitteeksi. Kehittämistyönä päätettiin laatia työhyvinvointisuunnitelma, jonka tarkoituksena oli vastata tavoitteeseen.
Kehittämistyön strategisena lähestymistapana oli toimintatutkimus ja työhyvinvoinnin viitekehyksenä käytettiin Marja-Liisa Mankan kehittämää Työilo-mallia. Työhyvinvointisuunnitelman pohjaksi toteutettiin työhyvinvointikysely, jolla saatiin ajankohtaista tietoa työhyvinvoinnin tilasta. Työhyvinvointisuunnitelman kehittämiseen käytettiin Tiikerinloikka-keskustelumenetelmää, jonka avulla henkilöstö osallistettiin mukaan kehittämistyöhön.
Kehittämistyön tuloksena syntyneeseen työhyvinvointisuunnitelmaan kirjattiin henkilöstön tärkeimmiksi kokemat työhyvinvoinnin kehittämiskohteet. Toimiva työyhteisö, vastuun jako, esimiehen tuki, hyvä ilmapiiri sekä ammattitaito ovat kaikki hyvän työn peruselementtejä ja juuri niiden toivottiin kehittyvän. Suunnitelma sisältää myös kehittämiskohteiden parantamiseen liittyvät hyödyt, esteet, toimenpiteet, vastuut sekä aikataulut ja seurannan. Työhyvinvointisuunnitelman jalkauttaminen ja jatkokehittäminen jäävät kunnan tehtäväksi.