Särmäystuotannon kartoitus
Korhonen, Ville (2017)
Korhonen, Ville
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512305
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli kartoittaa särmäystuotannon ongelmakohdat Ojala-Yhtymä Oy:n Sievin tehtaalla ja pohtia, miten mahdolliset laiteinvestoinnit tehostaisivat tuotantoa sekä parantaisivat työn laatua. Työssä tutkittiin uusimman särmäysteknologian vaikutukset tuotantoon ja jaoteltiin särmäysnimikkeet optimaalisimman särmäystavan mukaan, jotta voitiin määritellä kuormitukset eri särmäystavoille.
Uusimman särmäysteknologian vaikutuksia särmäystuotantoon testattiin yhteistyössä Bystronic-laitevalmistajan kanssa. Testattavana koneena oli Xpert-mallin särmäyspuristin, joka saatiin puoleksi vuodeksi Sievin tehtaalle testikäyttöön. Testijakson aikana saatua informaatiota käytettiin investoinnin kannattavuuslaskennan pohjatietona. Pohjatiedoista tärkeimpiä mitattavia asioita olivat tehokkuuden ja laadun parantumisesta aihetuvat säästöt sekä koneen soveltuvuus särmättävien tuotteiden tekemiseen. Laskelmien perusteella voitiin tehdä päätökset mahdollisista investoinneista.
Tutkimuksen toinen päämäärä oli selvittää tuotantokapasiteetti yrityksen uudelle robottisärmäysyksikölle. Kapasiteetin kartoittaminen toteutettiin käymällä koko Sievin tuotannon särmättävät nimikkeet yksitellen läpi. Nämä nimikkeet jaoteltiin optimaalisimman särmäystavan mukaisiin ryhmiin. Jaottelun perusteella kyettiin tekemään päätökset mahdollisista uusista robottisärmäysyksikköjen lisähankinnoista. Samalla saatiin myös kuormitukset manuaalisärmäyksen sekä taivutuskoneen osalta.
Uusimman särmäysteknologian vaikutuksia särmäystuotantoon testattiin yhteistyössä Bystronic-laitevalmistajan kanssa. Testattavana koneena oli Xpert-mallin särmäyspuristin, joka saatiin puoleksi vuodeksi Sievin tehtaalle testikäyttöön. Testijakson aikana saatua informaatiota käytettiin investoinnin kannattavuuslaskennan pohjatietona. Pohjatiedoista tärkeimpiä mitattavia asioita olivat tehokkuuden ja laadun parantumisesta aihetuvat säästöt sekä koneen soveltuvuus särmättävien tuotteiden tekemiseen. Laskelmien perusteella voitiin tehdä päätökset mahdollisista investoinneista.
Tutkimuksen toinen päämäärä oli selvittää tuotantokapasiteetti yrityksen uudelle robottisärmäysyksikölle. Kapasiteetin kartoittaminen toteutettiin käymällä koko Sievin tuotannon särmättävät nimikkeet yksitellen läpi. Nämä nimikkeet jaoteltiin optimaalisimman särmäystavan mukaisiin ryhmiin. Jaottelun perusteella kyettiin tekemään päätökset mahdollisista uusista robottisärmäysyksikköjen lisähankinnoista. Samalla saatiin myös kuormitukset manuaalisärmäyksen sekä taivutuskoneen osalta.