Maahanmuuttaja-asiakkaiden palveluodotuksia ja -kokemuksia Espoon terveysasemilla
Abukar Abdulkadir, Mariam; Sharif Ali Othman, Itimad (2017)
Abukar Abdulkadir, Mariam
Sharif Ali Othman, Itimad
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239647
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Espoossa asuvien maahanmuuttaja-asiakkaiden palveluodotuksia ja kokemuksia Espoon terveysasemilla. Aihe tuli Espoon kaupungilta samoin toivomus, että työ toteutettaisiin haastattelututkimuksena. Tavoitteena oli saada uutta tietoa maahanmuuttaja-asiakkaiden kohtaamisesta vastanottotilanteessa ja hoidontarpeen arvioinnissa sekä kehittää tutkimustulosten avulla monikulttuurista hoitotyötä.
Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja haastattelututkimuksesta. Työn teoriaperustana oli maahanmuuttajia ja monikulttuurisuutta käsitteleviä kotimainen ja kansainvälinen kirjallisuus. Tutkimustuloksia vertailtiin aiempiin tutkimuksiin, jotka käsittelivät maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden palveluodotuksia ja -kokemuksia.
Tutkimus toteutettiin haastatteluna käyttäen laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu toteutettiin kahtena eri päivänä kahdella eri terveysasemalla Espoossa. Haastattelupaikat valittiin yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Ensimmäinen haastattelupäivä suoritettiin Leppävaaran terveysasemalla, toinen haastattelupäivä oli Samarian terveysasemalla.
Opinnäytetyön haastattelututkimuksen osallistujamäärä oli seitsemän. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisältöanalyysillä. Kaikki kysymyksiin vastanneet olivat afrikkalaistaustaisia. Tuloksista ilmeni, että ohjauksen ymmärtäminen riippui siitä, miten hyvin asiakkaat ymmärsivät suomen kieltä. Itsensä ilmaiseminen suomen kielellä oli vaikeampaa kuin kielen ymmärtäminen. Kun haasteltavilta kysyttiin tarkempia kysymyksiä soittopalvelusta, kaikki olivat kokeneet sen käteväksi ja olivat tyytyväisiä takaisinsoittojärjestelmään.
Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme laajempia ja useamman tyyppisiin maahanmuuttajaryhmiin kohdistuvia haastatteluja. Aineiston pohjalta nousivat esiin erityisesti vasta maahan muuttaneiden keski-ikäisten ja iäkkäiden maahanmuuttajien palvelutarpeet. Koska terveyskeskuksissa haastateltavilla oli usein kiire eikä tulkkipalveluja voitu järjestää kokonaisiksi päiviksi, tulevissa tutkimuksissa olisi hyvä järjestää haastattelut terveysasemien ulkopuolelle sellaisissa paikoissa, joissa maahanmuuttajat kokoontuvat usein, ja jonne heitä voitaisiin pyytää vapaaehtoiseksi osallistumaan tutkimukseen.
Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja haastattelututkimuksesta. Työn teoriaperustana oli maahanmuuttajia ja monikulttuurisuutta käsitteleviä kotimainen ja kansainvälinen kirjallisuus. Tutkimustuloksia vertailtiin aiempiin tutkimuksiin, jotka käsittelivät maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden palveluodotuksia ja -kokemuksia.
Tutkimus toteutettiin haastatteluna käyttäen laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu toteutettiin kahtena eri päivänä kahdella eri terveysasemalla Espoossa. Haastattelupaikat valittiin yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Ensimmäinen haastattelupäivä suoritettiin Leppävaaran terveysasemalla, toinen haastattelupäivä oli Samarian terveysasemalla.
Opinnäytetyön haastattelututkimuksen osallistujamäärä oli seitsemän. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisältöanalyysillä. Kaikki kysymyksiin vastanneet olivat afrikkalaistaustaisia. Tuloksista ilmeni, että ohjauksen ymmärtäminen riippui siitä, miten hyvin asiakkaat ymmärsivät suomen kieltä. Itsensä ilmaiseminen suomen kielellä oli vaikeampaa kuin kielen ymmärtäminen. Kun haasteltavilta kysyttiin tarkempia kysymyksiä soittopalvelusta, kaikki olivat kokeneet sen käteväksi ja olivat tyytyväisiä takaisinsoittojärjestelmään.
Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme laajempia ja useamman tyyppisiin maahanmuuttajaryhmiin kohdistuvia haastatteluja. Aineiston pohjalta nousivat esiin erityisesti vasta maahan muuttaneiden keski-ikäisten ja iäkkäiden maahanmuuttajien palvelutarpeet. Koska terveyskeskuksissa haastateltavilla oli usein kiire eikä tulkkipalveluja voitu järjestää kokonaisiksi päiviksi, tulevissa tutkimuksissa olisi hyvä järjestää haastattelut terveysasemien ulkopuolelle sellaisissa paikoissa, joissa maahanmuuttajat kokoontuvat usein, ja jonne heitä voitaisiin pyytää vapaaehtoiseksi osallistumaan tutkimukseen.