Rakennuksen työaikainen lämmitys : Lämmitysjärjestelmän valinta
Niemi, Jere (2017)
Niemi, Jere
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704205004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704205004
Tiivistelmä
Olin YIT:llä työnjohtoharjoittelussa Nummen palvelukeskuksen työmaalla Hämeenlinnassa ja kysyin mahdollisia opinnäytetyön aiheita. Minulle ehdotettiin, että aihe voisi liittyä rakennuksen työaikaiseen lämmitykseen. Rakennuksessa on paljon lämmitettäviä kuutioita, ja lämmitys oli aikataulun mukaan tarkoitus aloittaa keskellä talvea. Tämän takia lämmitys oli syytä suunnitella hyvin etukäteen, ja siksi aiheeksi valittiin rakennuksen työaikainen lämmitys.
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia vaihtoehtoja lämmitykseen ja valita niistä työmaalle sopivin tai sopivimmat. Perehdyin sähkö-, kaukolämpö-, kaasu- ja öljylämmitysjärjestelmiin, sillä kaikkia neljää lämmönlähdettä käytetään työmailla lämmittämiseen. Tietoa lämmitysjärjestelmistä löytyi paljon eri laitevalmistajien ja energiantuottajien sivuilta. Keskustelin työmaan lämmityksestä myös rakennuskonevuokraamojen työntekijöiden kanssa, joilta löytyi paljon kokemusperäistä tietoa työmaan lämmityksen suunnittelusta.
Perehdyin myös siihen, millaisia olosuhteita eri työvaiheet vaativat, koska se määrittelee lämmityksen tarpeen työmaalla. Työmaalla pyritään lämmittämään vain siellä, missä lämpöä tarvitaan, ja näin pyritään säästämään lämmityskustannuksissa. Lämmöllä ja muilla olosuhteilla on suuri vaikutus työn laatuun ja rakenteiden kuivumiseen, joten lämmitys on toteutettava laadukkaasti. Tähän kohteeseen valikoitui päälämmitysmuodoksi kaukolämpö. Kaukolämpö on toimintavarma ja sitä käytettäessä työmaaliikenne on vähäisempää. Työmaalla käytetään kaukolämmön lisäksi myös öljylämmitystä sekä pienissä määrin myös sähkölämmittimiä.
Tässä työssä arvioitiin myös tulevaa lämmitysenergian kulutusta rakentamisen aikana ja seurattiin sen toteutumista. Kulutuksen arvioiminen oli vaikeaa, mutta tarkoitus oli oppia tekemään sitä tulevaisuudessa paremmin kulutusta seuraamalla. Työtä vaikeutti suunnitelmien ja aikataulun muuttuminen työn edetessä sekä sääolosuhteiden vaihtelevuus.
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia vaihtoehtoja lämmitykseen ja valita niistä työmaalle sopivin tai sopivimmat. Perehdyin sähkö-, kaukolämpö-, kaasu- ja öljylämmitysjärjestelmiin, sillä kaikkia neljää lämmönlähdettä käytetään työmailla lämmittämiseen. Tietoa lämmitysjärjestelmistä löytyi paljon eri laitevalmistajien ja energiantuottajien sivuilta. Keskustelin työmaan lämmityksestä myös rakennuskonevuokraamojen työntekijöiden kanssa, joilta löytyi paljon kokemusperäistä tietoa työmaan lämmityksen suunnittelusta.
Perehdyin myös siihen, millaisia olosuhteita eri työvaiheet vaativat, koska se määrittelee lämmityksen tarpeen työmaalla. Työmaalla pyritään lämmittämään vain siellä, missä lämpöä tarvitaan, ja näin pyritään säästämään lämmityskustannuksissa. Lämmöllä ja muilla olosuhteilla on suuri vaikutus työn laatuun ja rakenteiden kuivumiseen, joten lämmitys on toteutettava laadukkaasti. Tähän kohteeseen valikoitui päälämmitysmuodoksi kaukolämpö. Kaukolämpö on toimintavarma ja sitä käytettäessä työmaaliikenne on vähäisempää. Työmaalla käytetään kaukolämmön lisäksi myös öljylämmitystä sekä pienissä määrin myös sähkölämmittimiä.
Tässä työssä arvioitiin myös tulevaa lämmitysenergian kulutusta rakentamisen aikana ja seurattiin sen toteutumista. Kulutuksen arvioiminen oli vaikeaa, mutta tarkoitus oli oppia tekemään sitä tulevaisuudessa paremmin kulutusta seuraamalla. Työtä vaikeutti suunnitelmien ja aikataulun muuttuminen työn edetessä sekä sääolosuhteiden vaihtelevuus.