Työntekijöiden kulttuurinen kompetenssi näyte- ja potilastutkimuksissa
Salomaa, Tiia; Talvitie, Anni (2017)
Salomaa, Tiia
Talvitie, Anni
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703073010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703073010
Tiivistelmä
Monikulttuurisuus on nopeasti kasvava ilmiö Suomessa. Muista kulttuureista tulevien ihmisten lukumäärän lisääntyessä myös terveydenhuollossa kohdataan jatkuvasti enemmän monikulttuurisia potilaita. Tämä vaatii terveydenhuollon henkilökunnalta osaamista liittyen kulttuurin huomioimiseen hoitotyössä. Suomessa hoitotyöntekijöiden kulttuurista kompetenssia erityisesti kliinisissä laboratorioissa on toistaiseksi tutkittu melko vähän.
Tässä opinnäytetyössä oli tarkoituksena kartoittaa, millaista kulttuurista osaamista Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (ISLAB) näyte- ja potilastutkimuksia toteuttavalla henkilökunnalla on. Lisäksi haluttiin selvittää, miten koettuun osaamiseen vaikuttavat työntekijän, työpaikan ja työn ominaisuudet. Työn tavoitteena oli tuottaa ISLAB:lle tietoa työntekijöiden kulttuurisesta kompetenssista. Tietojen avulla voidaan esimerkiksi suunnitella työntekijöiden täydennyskoulutusta.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka tulokset analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Kyselytutkimuksen vastausprosentiksi saatiin 27 % (n = 130). Tulosten perusteella havaittiin, että työntekijöiden kulttuurisen kompetenssin taso oli yleisesti ottaen melko hyvä. Työntekijöiden suhtautuminen muihin kulttuureihin ja niistä tuleviin potilaisiin oli myönteinen. Suurimmiksi esteiksi kulttuuriselle kompetenssille havaittiin kommunikaatioon liittyvät haasteet. Tutkimustulosten perusteella kulttuurisen kompetenssin kehittymistä parhaiten edistää koulutus, mitattiinpa sitä suoritetulla tutkinnolla tai muista kulttuureista tulevien potilaiden kohtaamisesta saadulla lisäkoulutuksella. Tutkimuksen perusteella vastaajat halusivat ja kokivat tarvitsevansa lisäkoulutusta muista kulttuureista tulevien potilaiden kohtaamiseen. Vastaavia tuloksia on saatu myös aiemmissa aiheesta tehdyissä tutkimuksissa.
Tulosten perusteella kulttuurisen kompetenssin havaittiin koostuvan useista toisiaan tukevista osa-alueista, kuten aiheesta tehdyt teoriat esittävät. Esimerkiksi hyvää monikulttuurista kohtaamista tukevalla johtamisella havaittiin olevan positiivinen yhteys muun muassa siihen, kuinka helpoksi työntekijät kokivat potilaan kulttuurin huomioimisen näyte- ja potilastutkimuksissa ja kuinka hyvin toimivaksi yhteistyö monikulttuurisessa kohtaamisessa koettiin.
Opinnäytetyön tuloksia tulkittaessa ja yleistettäessä tulee noudattaa varovaisuutta ainakin kahdesta syystä. Ensiksi, kyselyn vastausprosenttia voidaan pitää melko matalana. Toiseksi, kysely on toteutettu rajatulla maantieteellisellä alueella, jolla on tietynlainen etninen rakenne. Opinnäytetyön tuloksia voidaan parhaiten hyödyntää tutkimuksen kohteena olleessa organisaatiossa.
Tässä opinnäytetyössä oli tarkoituksena kartoittaa, millaista kulttuurista osaamista Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (ISLAB) näyte- ja potilastutkimuksia toteuttavalla henkilökunnalla on. Lisäksi haluttiin selvittää, miten koettuun osaamiseen vaikuttavat työntekijän, työpaikan ja työn ominaisuudet. Työn tavoitteena oli tuottaa ISLAB:lle tietoa työntekijöiden kulttuurisesta kompetenssista. Tietojen avulla voidaan esimerkiksi suunnitella työntekijöiden täydennyskoulutusta.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka tulokset analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Kyselytutkimuksen vastausprosentiksi saatiin 27 % (n = 130). Tulosten perusteella havaittiin, että työntekijöiden kulttuurisen kompetenssin taso oli yleisesti ottaen melko hyvä. Työntekijöiden suhtautuminen muihin kulttuureihin ja niistä tuleviin potilaisiin oli myönteinen. Suurimmiksi esteiksi kulttuuriselle kompetenssille havaittiin kommunikaatioon liittyvät haasteet. Tutkimustulosten perusteella kulttuurisen kompetenssin kehittymistä parhaiten edistää koulutus, mitattiinpa sitä suoritetulla tutkinnolla tai muista kulttuureista tulevien potilaiden kohtaamisesta saadulla lisäkoulutuksella. Tutkimuksen perusteella vastaajat halusivat ja kokivat tarvitsevansa lisäkoulutusta muista kulttuureista tulevien potilaiden kohtaamiseen. Vastaavia tuloksia on saatu myös aiemmissa aiheesta tehdyissä tutkimuksissa.
Tulosten perusteella kulttuurisen kompetenssin havaittiin koostuvan useista toisiaan tukevista osa-alueista, kuten aiheesta tehdyt teoriat esittävät. Esimerkiksi hyvää monikulttuurista kohtaamista tukevalla johtamisella havaittiin olevan positiivinen yhteys muun muassa siihen, kuinka helpoksi työntekijät kokivat potilaan kulttuurin huomioimisen näyte- ja potilastutkimuksissa ja kuinka hyvin toimivaksi yhteistyö monikulttuurisessa kohtaamisessa koettiin.
Opinnäytetyön tuloksia tulkittaessa ja yleistettäessä tulee noudattaa varovaisuutta ainakin kahdesta syystä. Ensiksi, kyselyn vastausprosenttia voidaan pitää melko matalana. Toiseksi, kysely on toteutettu rajatulla maantieteellisellä alueella, jolla on tietynlainen etninen rakenne. Opinnäytetyön tuloksia voidaan parhaiten hyödyntää tutkimuksen kohteena olleessa organisaatiossa.