Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen Huittisten kaupungin asiakaspalvelussa ja päätöksenteossa kuntalaisten näkökulmasta
Honkavuo, Hanna (2017)
Honkavuo, Hanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702282792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702282792
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista Huittisten kaupungin asiakaspalvelussa ja päätöksenteossa kuntalaisten näkökulmasta. Työn toimeksiantaja oli Huittisten kaupunki, joka tulee hyödyntämään työn tuloksia laatiessaan lain viranomaisilta vaatiman yhdenvertaisuussuunnitelman.
Työn teoriaosassa perehdyttiin ensin tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen ihmis- ja perusoikeuksina, syrjinnän määritelmiin, syrjintäperusteisiin ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen. Lisäksi selvitettiin kunnan tehtäväkenttää sekä kuntalaisten osallisuutta.
Tutkimus on soveltavaa oikeussosiologista tutkimusta, jossa yhdisteltiin määrällisen ja laadullisen tutkimuksen näkökulmia. Aineistoa kerättiin kuntalaisille suunnatulla kyselyllä. Vastausprosentti oli 0,15 %, joten tulokset eivät ole yleistettävissä. Lisäksi kunnan vaikuttamistoimielimet, eli nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto vastasivat kyselyihin. He edustavat kunnan päätöksenteossa omaa viiteryhmäänsä, joten näiltä osin tulokset ovat yleistettävissä.
Tutkielmassa selvisi, että vanhusten osalta yhdenvertaisuus toteutui Huittisissa erinomaisesti ja vammaisten osalta kelvollisesti, mutta parannettavaa löytyy. Nuorten mielestä heitä syrjittiin päätöksenteossa, joskin mielipide muuttui positiivisemmaksi, kun heidän vetoomuksensa meni valtuustossa läpi.
Yhdenvertaisuutta voi Huittisten kaupungin asiakaspalvelussa ja päätöksenteossa parantaa kehittämällä varsinkin esteettömyyttä. Esteettömyydellä tarkoitetaan muutakin kuin fyysisten esteiden poistamista, eli esimerkiksi selkokielisyyttä. Tärkeää on myös yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöstä tiedottaminen kunnan virkamiehille, työntekijöille ja luottamushenkilöille. Yhdenvertaisuustilanteen kehittymistä selvitettäessä kannattaa käyttää monipuolisempia keinoja tilanteen kartoittamiseksi.
Työn teoriaosassa perehdyttiin ensin tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen ihmis- ja perusoikeuksina, syrjinnän määritelmiin, syrjintäperusteisiin ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen. Lisäksi selvitettiin kunnan tehtäväkenttää sekä kuntalaisten osallisuutta.
Tutkimus on soveltavaa oikeussosiologista tutkimusta, jossa yhdisteltiin määrällisen ja laadullisen tutkimuksen näkökulmia. Aineistoa kerättiin kuntalaisille suunnatulla kyselyllä. Vastausprosentti oli 0,15 %, joten tulokset eivät ole yleistettävissä. Lisäksi kunnan vaikuttamistoimielimet, eli nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto vastasivat kyselyihin. He edustavat kunnan päätöksenteossa omaa viiteryhmäänsä, joten näiltä osin tulokset ovat yleistettävissä.
Tutkielmassa selvisi, että vanhusten osalta yhdenvertaisuus toteutui Huittisissa erinomaisesti ja vammaisten osalta kelvollisesti, mutta parannettavaa löytyy. Nuorten mielestä heitä syrjittiin päätöksenteossa, joskin mielipide muuttui positiivisemmaksi, kun heidän vetoomuksensa meni valtuustossa läpi.
Yhdenvertaisuutta voi Huittisten kaupungin asiakaspalvelussa ja päätöksenteossa parantaa kehittämällä varsinkin esteettömyyttä. Esteettömyydellä tarkoitetaan muutakin kuin fyysisten esteiden poistamista, eli esimerkiksi selkokielisyyttä. Tärkeää on myös yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöstä tiedottaminen kunnan virkamiehille, työntekijöille ja luottamushenkilöille. Yhdenvertaisuustilanteen kehittymistä selvitettäessä kannattaa käyttää monipuolisempia keinoja tilanteen kartoittamiseksi.