"Hyvä" johtaminen ja johtamisen haasteet: Analyysi Talouselämä -lehden artikkeleista
Leponen, Päivi (2017)
Leponen, Päivi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702092247
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702092247
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia merkityksiä ”hyvälle” johtamisella an-nettiin 2010-luvun Suomessa. Lisäksi etsittiin vastauksia, minkälaisia johtamisen teemoja tutkimustuloksista löydettiin.
Teoriaosuus koostui tutkimuskirjallisuuskatsauksesta, jossa esiteltiin ajankohtaisia joh-tamisen trendejä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostui 2015 julkaistujen Talouselämä lehtien artikkeleista. Analyysin muodostumisessa käytettiin sisällön analyysia.
Tutkimustulosten mukaan hyvään johtamiseen liitettiin useita eri merkityksiä. Hyvän joh-tajan tärkeimpinä ominaisuuksina nähtiin rehellisyys, aitous, epäitsekkyys, vuorovaikut-teisuus, keskustelevuus, kuuntelutaito, joustavuus ja tasapuolisuus. Hyvää johtajaa pi-dettiin sosiaalisesti lahjakkaana, joka osaa sparrata ja tukea tiimiään. Johtajan nähtiin myös olevan pidättäytyväinen, joka toimii tiiminsä taustatukijana mahdollistaen tiiminsä toiminnan. Tulosten mukaan parhaiden työntekijöiden sitouttaminen nähtiin tärkeäksi osaksi hyvää johtamista. Erityisesti nuoret sukupolvet kuten milleniaalit arvostivat yritys-kulttuurin ja luovuuden merkitystä johtamisessa. Lisäksi työkykyä ja työhyvinvoinnin joh-tamista tuotiin esille. Johtamisen haasteissa nostettiin esille johtajien hyvinvointi, jota on jopa pidetty tabuna.
Tutkimuksessa analysoitiin sitä, miten hyvä johtaminen näyttäytyy liike-elämän mediassa 2010-luvulla Suomessa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää yhteiskunnallisessa johta-miskeskustelussa sekä uusissa tutkimuksissa, jossa tarkastellaan hyvän johtamisen mer-kityksiä tulevaisuudessa.
Teoriaosuus koostui tutkimuskirjallisuuskatsauksesta, jossa esiteltiin ajankohtaisia joh-tamisen trendejä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostui 2015 julkaistujen Talouselämä lehtien artikkeleista. Analyysin muodostumisessa käytettiin sisällön analyysia.
Tutkimustulosten mukaan hyvään johtamiseen liitettiin useita eri merkityksiä. Hyvän joh-tajan tärkeimpinä ominaisuuksina nähtiin rehellisyys, aitous, epäitsekkyys, vuorovaikut-teisuus, keskustelevuus, kuuntelutaito, joustavuus ja tasapuolisuus. Hyvää johtajaa pi-dettiin sosiaalisesti lahjakkaana, joka osaa sparrata ja tukea tiimiään. Johtajan nähtiin myös olevan pidättäytyväinen, joka toimii tiiminsä taustatukijana mahdollistaen tiiminsä toiminnan. Tulosten mukaan parhaiden työntekijöiden sitouttaminen nähtiin tärkeäksi osaksi hyvää johtamista. Erityisesti nuoret sukupolvet kuten milleniaalit arvostivat yritys-kulttuurin ja luovuuden merkitystä johtamisessa. Lisäksi työkykyä ja työhyvinvoinnin joh-tamista tuotiin esille. Johtamisen haasteissa nostettiin esille johtajien hyvinvointi, jota on jopa pidetty tabuna.
Tutkimuksessa analysoitiin sitä, miten hyvä johtaminen näyttäytyy liike-elämän mediassa 2010-luvulla Suomessa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää yhteiskunnallisessa johta-miskeskustelussa sekä uusissa tutkimuksissa, jossa tarkastellaan hyvän johtamisen mer-kityksiä tulevaisuudessa.