Simulaatio-opetus mielenterveyshoitotyön opetuksessa -kirjallisuuskatsaus
Nori, Nilla (2017)
Nori, Nilla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702021918
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702021918
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka simulaatio-opetusta voidaan hyödyntää mielenterveyshoitotyön opetuksessa sekä opiskelijoiden kokemuksia kyseisistä simulaatioista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa systemaattinen kirjallisuuskatsaus aikaisemmista tutkimustuloksista Laurea ammattikorkeakoulun Otaniemen kampuksen Mielen hyvinvointi-hankkeeseen. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä simulaatio-opetuksen käyttöä mielenterveyshoitotyön opetuksessa ammattikorkeakouluissa sekä kehittää hoitotyön opetusta.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tieteellinen tutkimusmenetelmä, jonka tarkoituksena on etsiä ja kerätä tutkimustuloksia systemaattisesti eri tietokannoista. Kirjallisuuskatsauksen haut suoritettiin syksyllä 2016 Medic, EBSCO ja PubMed tietokannoista. Tarkoitus oli kerätä luotettavia ja laadukkaita tutkimuksia, jotka antaisivat vastauksia tutkimuskysymyksiin. Hakusanat valittiin kirjaston informaatikon avustuksella. Haku ei tuottanut yhtäkään kotimaista artikkelia aiheesta, joten lopulliseen katsaukseen valikoitui käsiteltäväksi neljä kansainvälistä tutkimusta.
Opinnäytetyön tutkimuksista kävi ilmi, että mielenterveyshoitotyön simulaatio-opetuksessa käytetään lähes aina eläviä ihmisiä nuken sijaan. Tutkimuksissa mainittiin monia erilaisia simulaatiota, joissa oli hyödynnetty roolileikkiä. Roolileikit sopivat tilanteisiin, joissa halutaan kehittää ja oppia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Roolileikin avulla voidaan oppia myös arviointi- ja päätöksentekotaitoja. Eräässä simulaatiossa opiskelijat saivat eläytyä ääniä kuuleviin potilaisiin. Omakohtainen kokemus mielenterveyspotilaista ja heidän arkeen eläytyminen auttoi opiskelijoita ymmärtämään ja tukemaan potilaita paremmin. Opiskelijat kokivat olevansa simulaatio-opetuksen jälkeen valmiimpia kohtaamaan mielenterveyspotilaita. Hoitotyön opiskelijoiden kokemukset mielenterveyshoitotyön simulaatio-opetuksesta olivat pääasiassa myönteisiä. Osa opiskelijoista koki, ettei voinut täysin eläytyä rooliinsa. Osa taas tunsi olevansa paineen alla, koska muut seurasivat ja tarkkailivat suoritusta.
Mielenterveyshoitotyön simulaatio-opetuksesta on julkaistu vähän tutkimustietoa. Tiedonhaku tuotti kuitenkin riittävästi tietoa opinnäytetyön kokoamista varten. Tutkimusten vähäisestä saatavuudesta voidaan todeta, että aihe on ajankohtainen ja siitä tarvitaan lisää tutkittua tietoa. Jatkossa voisi tutkia hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia mielenterveyshoitotyön simulaatio-opetuksesta Suomen ammattikorkeakouluissa sekä verrata eri koulujen simulaatio-opetus kokemuksia.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tieteellinen tutkimusmenetelmä, jonka tarkoituksena on etsiä ja kerätä tutkimustuloksia systemaattisesti eri tietokannoista. Kirjallisuuskatsauksen haut suoritettiin syksyllä 2016 Medic, EBSCO ja PubMed tietokannoista. Tarkoitus oli kerätä luotettavia ja laadukkaita tutkimuksia, jotka antaisivat vastauksia tutkimuskysymyksiin. Hakusanat valittiin kirjaston informaatikon avustuksella. Haku ei tuottanut yhtäkään kotimaista artikkelia aiheesta, joten lopulliseen katsaukseen valikoitui käsiteltäväksi neljä kansainvälistä tutkimusta.
Opinnäytetyön tutkimuksista kävi ilmi, että mielenterveyshoitotyön simulaatio-opetuksessa käytetään lähes aina eläviä ihmisiä nuken sijaan. Tutkimuksissa mainittiin monia erilaisia simulaatiota, joissa oli hyödynnetty roolileikkiä. Roolileikit sopivat tilanteisiin, joissa halutaan kehittää ja oppia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Roolileikin avulla voidaan oppia myös arviointi- ja päätöksentekotaitoja. Eräässä simulaatiossa opiskelijat saivat eläytyä ääniä kuuleviin potilaisiin. Omakohtainen kokemus mielenterveyspotilaista ja heidän arkeen eläytyminen auttoi opiskelijoita ymmärtämään ja tukemaan potilaita paremmin. Opiskelijat kokivat olevansa simulaatio-opetuksen jälkeen valmiimpia kohtaamaan mielenterveyspotilaita. Hoitotyön opiskelijoiden kokemukset mielenterveyshoitotyön simulaatio-opetuksesta olivat pääasiassa myönteisiä. Osa opiskelijoista koki, ettei voinut täysin eläytyä rooliinsa. Osa taas tunsi olevansa paineen alla, koska muut seurasivat ja tarkkailivat suoritusta.
Mielenterveyshoitotyön simulaatio-opetuksesta on julkaistu vähän tutkimustietoa. Tiedonhaku tuotti kuitenkin riittävästi tietoa opinnäytetyön kokoamista varten. Tutkimusten vähäisestä saatavuudesta voidaan todeta, että aihe on ajankohtainen ja siitä tarvitaan lisää tutkittua tietoa. Jatkossa voisi tutkia hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia mielenterveyshoitotyön simulaatio-opetuksesta Suomen ammattikorkeakouluissa sekä verrata eri koulujen simulaatio-opetus kokemuksia.