Kuljetusvaurioiden analysointi
Raitio, Emmi (2016)
Raitio, Emmi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701041066
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701041066
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli kuljetusvaurioiden analysointi, joka mahdollistaisi kuljetusvaurioiden määrän vähenemisen kohdeyrityksessä. Lähtökohtana työlle oli kohdeyritykseen aiemmin tehty tutkimus, jossa kävi ilmi, että prosentuaalisesti suurin osa kohdeyrityksen saamista asiakaspalautteista käsitteli kuljetuksessa syntyneitä tuotevaurioita. Työn tarkoituksena oli analysoida kuljetusvaurioiden syntyä ja selvittää, millaisin keinoin niiden määrää voitaisiin jatkossa vähentää. Tavoitteena oli kehittää konkreettisia kehitysehdotuksia, sekä luoda kohdeyrityksen käyttöön paperisessa muodossa käsittelyohjeet tuotteiden kuljetuksiin.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käytettiin pääasiallisena lähteenä aiemmin tehtyä tutkimusta, jonka perusteella osattiin myös odottaa, että kuljetusvaurioiden määrä asiakaspalautteiden osana on pysynyt suhteellisen samalla tasolla kuin mitä tutkimuksessa käsiteltyinä vuosina. Työn teoreettinen viitekehys sisältää taustaa asiakaspalautteiden kehittämisestä, sekä kuljetusvaurioiden osuutta asiakaspalautteista. Asiakaspalautteiden kehittämisen tausta pohjautuu vahvasti aiemmin tehtyyn tutkimukseen, joka on kuitenkin olennainen lähtökohta siihen, että kohdeyrityksessä syntyi tarve tälle kuljetusvaurioiden osuutta käsittelevälle työlle. Kuljetusvaurioiden osuus asiakaspalautteissa kuvataan vuosittain laskettuina prosentuaalisina osuuksina kaikkien asiakaspalautteiden lukumäärästä. Näiden osuuksien perusteella yhteenvetona todettiin, että kuljetusvaurioiden määrä on pysynyt tasaisena vuodesta toiseen.
Varsinaisessa työssä käytettiin tutkimusmenetelmänä kvalitatiivista tutkimusta, ja pääasiallinen tiedonkeruumenetelmä oli haastattelut. Työhön haastateltiin kvalitatiiviselle tutkimukselle ominaisesti ennalta valittuja henkilöitä, jotka ovat jollain tapaa osana kohdeyrityksen logistista prosessia. Haastatteluihin saatiin sopivan kokoinen otanta henkilöitä ja haastattelujen vastaukset koottiin yhteen haastatteluryhmittäin. Näiden vastausten perusteella analysoitiin kohdeyrityksen kehityksen kohteita ajatellen sekä koko asiakaspalauteprosessia että keinoja kuljetusvaurioiden määrän vähentämiseksi. Tehtyjen haastattelujen perusteella esiin nousi viisi pääkohtaa, joiden kehittäminen edesauttaa kuljetusvaurioiden vähenemistä.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käytettiin pääasiallisena lähteenä aiemmin tehtyä tutkimusta, jonka perusteella osattiin myös odottaa, että kuljetusvaurioiden määrä asiakaspalautteiden osana on pysynyt suhteellisen samalla tasolla kuin mitä tutkimuksessa käsiteltyinä vuosina. Työn teoreettinen viitekehys sisältää taustaa asiakaspalautteiden kehittämisestä, sekä kuljetusvaurioiden osuutta asiakaspalautteista. Asiakaspalautteiden kehittämisen tausta pohjautuu vahvasti aiemmin tehtyyn tutkimukseen, joka on kuitenkin olennainen lähtökohta siihen, että kohdeyrityksessä syntyi tarve tälle kuljetusvaurioiden osuutta käsittelevälle työlle. Kuljetusvaurioiden osuus asiakaspalautteissa kuvataan vuosittain laskettuina prosentuaalisina osuuksina kaikkien asiakaspalautteiden lukumäärästä. Näiden osuuksien perusteella yhteenvetona todettiin, että kuljetusvaurioiden määrä on pysynyt tasaisena vuodesta toiseen.
Varsinaisessa työssä käytettiin tutkimusmenetelmänä kvalitatiivista tutkimusta, ja pääasiallinen tiedonkeruumenetelmä oli haastattelut. Työhön haastateltiin kvalitatiiviselle tutkimukselle ominaisesti ennalta valittuja henkilöitä, jotka ovat jollain tapaa osana kohdeyrityksen logistista prosessia. Haastatteluihin saatiin sopivan kokoinen otanta henkilöitä ja haastattelujen vastaukset koottiin yhteen haastatteluryhmittäin. Näiden vastausten perusteella analysoitiin kohdeyrityksen kehityksen kohteita ajatellen sekä koko asiakaspalauteprosessia että keinoja kuljetusvaurioiden määrän vähentämiseksi. Tehtyjen haastattelujen perusteella esiin nousi viisi pääkohtaa, joiden kehittäminen edesauttaa kuljetusvaurioiden vähenemistä.