Metrics for agile requirements definition and management
Jussilainen, Nina (2016)
Jussilainen, Nina
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016122321468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016122321468
Tiivistelmä
“Et voi johtaa sitä mitä et mittaa” (Alkuperä tuntematon) oli tämän tutkimuksen lähtökohta.
Tutkimuksen tavoite oli määritellä mittareita tukemaan ja tarkkailemaan vaatimusmäärittelyä ja vaatimusten hallingaa Alusta P2P Laskuautomaation ja Hankintojen hallinnan tuotekehityksessä kohdeorganisaatiossa.
Tutkimus on konstruktiivinen ja se on toteutetttu dokumenttianalyysien, haastattelujen ja fasilitoidun työpajan avulla. Tutkimus on tehty Kesäkuun 2016 ja Joulukuun 2016 välillä.
Teoriaa konstruktia tukemaan on kerätty ketterän sovelluskehityksen, ketterän vaatimusmäärittelyn ja vaatimusten hallinnan ja mittareiden alueelta.
Aluksi tutkimus määritti vaatimusmäärittelyn ja -hallinnan prosessin kohdeyritykselle, jotta mittareita olisi helppo peilata sitä vasten.
Tärkein tutkimuksen aikana löydetty mittari on onko toiminto vahvistettu käyttäjien kanssa ja tarvittavat korjaukset tehty ennen kehittämisen aloitusta. Tällä mittarilla tai portinvartijalla voidaan saavutaa asiakashyväksyntä tärkeimpänä mittarina ja lisätä leanin ehdottamaa vahvistettua asiakkaista oppimista. Pienimmät markkinotavat toimintokokonaisuudet (Minimum marketable feature) voitaisiin myös vahvistaa käyttäjien kanssa.
Kohdeorganisaatiossa tärkeä kehityskohde olisi jalkauttaa uusi prosessi hyvin. Prosessin vaiheiden toteutumista voitaisiin seurata toimintokokonaisuuksien tasolla ja seurata kehitysvaiheiden suoritustason vaikutusta toimintojen laatuun ja tekemisen tehokkuuteen.
Palvelun käyttödatan analysoinnin kehittäminen parantaisis vaatimuusmäärityksen ja vaatimsuten hallinnan prosessia ja tuotteen laatua ja tekemisen tehokkutta.
Toimintokokoonaisuuksien laadun seuraamisen avulla olisi mahdollista etsiä ja löytää lean, hukaton tapa tehdä vaatimusten löytämisvaihetta vertaamalla käytettyjä vaatimusmäärittelyn ja -hallinnan tekniikoita saavutettuun tuloksen laatuun.
Vaatimusmäärittelyn ja hallinnan päämäärät voitaisiin määrittää tarkemmin nykyisiä KPI:tä vastaan ja näin saavuttaa mittareiden parempi laatu.
Liiketoiminnan tuottaman arvon määrittäminen ja organisatorisen oppimisen mittaaminen on jätetty jatkotutkimuksen aiheiksi.
Tutkimuksen tavoite oli määritellä mittareita tukemaan ja tarkkailemaan vaatimusmäärittelyä ja vaatimusten hallingaa Alusta P2P Laskuautomaation ja Hankintojen hallinnan tuotekehityksessä kohdeorganisaatiossa.
Tutkimus on konstruktiivinen ja se on toteutetttu dokumenttianalyysien, haastattelujen ja fasilitoidun työpajan avulla. Tutkimus on tehty Kesäkuun 2016 ja Joulukuun 2016 välillä.
Teoriaa konstruktia tukemaan on kerätty ketterän sovelluskehityksen, ketterän vaatimusmäärittelyn ja vaatimusten hallinnan ja mittareiden alueelta.
Aluksi tutkimus määritti vaatimusmäärittelyn ja -hallinnan prosessin kohdeyritykselle, jotta mittareita olisi helppo peilata sitä vasten.
Tärkein tutkimuksen aikana löydetty mittari on onko toiminto vahvistettu käyttäjien kanssa ja tarvittavat korjaukset tehty ennen kehittämisen aloitusta. Tällä mittarilla tai portinvartijalla voidaan saavutaa asiakashyväksyntä tärkeimpänä mittarina ja lisätä leanin ehdottamaa vahvistettua asiakkaista oppimista. Pienimmät markkinotavat toimintokokonaisuudet (Minimum marketable feature) voitaisiin myös vahvistaa käyttäjien kanssa.
Kohdeorganisaatiossa tärkeä kehityskohde olisi jalkauttaa uusi prosessi hyvin. Prosessin vaiheiden toteutumista voitaisiin seurata toimintokokonaisuuksien tasolla ja seurata kehitysvaiheiden suoritustason vaikutusta toimintojen laatuun ja tekemisen tehokkuuteen.
Palvelun käyttödatan analysoinnin kehittäminen parantaisis vaatimuusmäärityksen ja vaatimsuten hallinnan prosessia ja tuotteen laatua ja tekemisen tehokkutta.
Toimintokokoonaisuuksien laadun seuraamisen avulla olisi mahdollista etsiä ja löytää lean, hukaton tapa tehdä vaatimusten löytämisvaihetta vertaamalla käytettyjä vaatimusmäärittelyn ja -hallinnan tekniikoita saavutettuun tuloksen laatuun.
Vaatimusmäärittelyn ja hallinnan päämäärät voitaisiin määrittää tarkemmin nykyisiä KPI:tä vastaan ja näin saavuttaa mittareiden parempi laatu.
Liiketoiminnan tuottaman arvon määrittäminen ja organisatorisen oppimisen mittaaminen on jätetty jatkotutkimuksen aiheiksi.