Tornionjoen lohen (Salmo salar) jokipyynnillä saadut Carlin-merkkipalautukset
Vaajala, Tatu (2016)
Vaajala, Tatu
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016122021161
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016122021161
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää istutetun lohen (Salmo salar) leimautumista istutuspaikkaansa. Työn aineistona käytettiin Luonnonvarakeskuksen Carlinmerkkipalautusaineistoa, jossa oli jokipyynnillä saadut havainnot Tornionjoen vesistöalueelta peräisin olevista Carlin-merkeistä. Aineistossa oli yhteensä 128 jokipyynnillä saatua takaisinsaantihavaintoa vuosilta 1997-2011. Osa havainnoista oli kuitenkin varustettu puutteellisin tiedoin tai peräisin ajalta ennen kalan syönnösvaellusta, joten tähän työhön
käyttökelpoisten havaintojen määrä rajautui 85 kappaleeseen.
Aineistossa oli kolmenlaista alkuperää olevia Carlin-merkittyjä lohia. Yksivuotiaana istutettuja jokipoikasia, kaksivuotiaina istutettuja vaelluspoikasia, sekä luonnossa kasvaneita lohia, jotka oli merkitty niiden smolttivaelluksen aikana vaelluspoikasrysällä Torniossa. Yksivuotiaana istutetut jokipoikaset olivat kuitenkin todennäköisesti smolttiutuneet pian istutuksen jälkeen ja suunnanneet merelle syönnösvaellukselle.
Lohen oletetaan yleensä palaavan kutuvaelluksellaan omaan synnyinjokeensa. (Vastavirtaan 1999, 11) Työn tavoitteena oli selvittää palaavatko kaikki merkityt lohet – niin luonnonlohet kuin istutetutkin – takaisin samaan jokeen vai nousevatko jotkin yksilöt muihin jokiin kutuvaelluksellaan. Lisäksi tavoitteena oli selvittää korreloiko lohi-istukkaiden istutuspaikan etäisyys merestä takaisinsaantipaikan etäisyyteen merestä ja nousevatko lohet
kutuvaelluksellaan istutuspaikastaan ylävirtaan ja jos, niin kuinka kauas.
Aineistoa tarkasteltaessa kävi ilmi, että toisiin jokiin kudulle nousemaan lähteneitä kaloja löytyi vain kaksivuotiaina smoltteina istutetuista lohista. Lisäksi selvisi, että lohien istutuspaikan etäisyys merestä korreloi lohien takaisinsaantipaikan etäisyyteen merestä. Luonnollista alkuperää olevien smolttien merkintäajankohta oli niin tasaisesti ajoittunut kesäkuun alkuun vuosittain, ettei mereenvaellusajankohdan ja takaisinsaantipaikan vertailu ollut mahdollista.
käyttökelpoisten havaintojen määrä rajautui 85 kappaleeseen.
Aineistossa oli kolmenlaista alkuperää olevia Carlin-merkittyjä lohia. Yksivuotiaana istutettuja jokipoikasia, kaksivuotiaina istutettuja vaelluspoikasia, sekä luonnossa kasvaneita lohia, jotka oli merkitty niiden smolttivaelluksen aikana vaelluspoikasrysällä Torniossa. Yksivuotiaana istutetut jokipoikaset olivat kuitenkin todennäköisesti smolttiutuneet pian istutuksen jälkeen ja suunnanneet merelle syönnösvaellukselle.
Lohen oletetaan yleensä palaavan kutuvaelluksellaan omaan synnyinjokeensa. (Vastavirtaan 1999, 11) Työn tavoitteena oli selvittää palaavatko kaikki merkityt lohet – niin luonnonlohet kuin istutetutkin – takaisin samaan jokeen vai nousevatko jotkin yksilöt muihin jokiin kutuvaelluksellaan. Lisäksi tavoitteena oli selvittää korreloiko lohi-istukkaiden istutuspaikan etäisyys merestä takaisinsaantipaikan etäisyyteen merestä ja nousevatko lohet
kutuvaelluksellaan istutuspaikastaan ylävirtaan ja jos, niin kuinka kauas.
Aineistoa tarkasteltaessa kävi ilmi, että toisiin jokiin kudulle nousemaan lähteneitä kaloja löytyi vain kaksivuotiaina smoltteina istutetuista lohista. Lisäksi selvisi, että lohien istutuspaikan etäisyys merestä korreloi lohien takaisinsaantipaikan etäisyyteen merestä. Luonnollista alkuperää olevien smolttien merkintäajankohta oli niin tasaisesti ajoittunut kesäkuun alkuun vuosittain, ettei mereenvaellusajankohdan ja takaisinsaantipaikan vertailu ollut mahdollista.