Kuormittuminen hammaslaboratoriossa : fysikaaliset altisteet ja fyysiset kuormitustekijät
Moilanen, Sari; Sainio, Essi; Sadinmaa, Jani; Tiihonen, Hanna (2016)
Moilanen, Sari
Sainio, Essi
Sadinmaa, Jani
Tiihonen, Hanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121620831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121620831
Tiivistelmä
Hammasteknikon työssä on monia erilaisia kuormitustekijöitä ja altisteita, jotka aiheutuvat esimerkiksi käytettävistä koneista ja laitteista, materiaaleista ja työasennoista. Ne voivat heikentää työhyvinvointia ja johtaa sairauspoissaoloihin, jopa ammattitautidiagnoosiin. Kustannuksia aiheutuu niin työnantajalle kuin yhteiskunnallekin ja työntekijän elämänlaatu kärsii aina työperäisen sairauden myötä. Työperäiseen kuormittumiseen on mahdollista vaikuttaa ennaltaehkäisevästi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada lisää tietoa ja ymmärrystä hammasteknikon työn aiheuttamista kuormituksista sekä mahdollisuuksista ennaltaehkäistä niitä. Opinnäytetyössä kartoitettiin erityisesti hammasteknikon työn fysikaalisia altisteita ja fyysisiä kuormitustekijöitä. Hammasteknikkoja ei ole aiemmin tutkittu laajasti näiden altisteiden osalta eikä aiempia tietoja ole koottu yhteen.
Opinnäytetyö toteutettiin aineistohaun tuloksiin tutustumalla sekä hyödyntäen opinnäytetyön tekijöiden kokemuksia ja työfysioterapeutin tekemää työasentojen havainnointia yhteistyölaboratoriossa. Keskeisimmäksi hammasteknisessä työssä näytti nousevan ergonomia, mutta merkitystä oli myös fysikaalisilla altisteilla, erityisesti melulla ja tärinällä. Tämä näkyi myös työelämän ympäristössä toteutetussa selvityksessä, joka jo lähtökohtaisesti suunnattiin ergonomiaan työntekijöiden toiveiden mukaisesti.
Työperäiset vaivat ja niistä aiheutuvat poissaolot eivät ole kenenkään etu vaan ennaltaehkäisyllä tulisi pyrkiä niiden vähentämiseen. Lievienkin oireiden ilmaantuessa tulisi oireiden aiheuttaja selvittää ja miettiä ratkaisua kuormituksen vähentämiseksi, jotta lievä oire ei kehity sairaudeksi. Tärkeää olisi toimia yhdessä työnantajan sekä työterveyshuollon kanssa jo ennaltaehkäisemällä, jotta jokaisella olisi turvallista työskennellä ilman työperäisiä sairauksia.
Opinnäytetyön tuloksia voi hyödyntää jokaisessa hammaslaboratoriossa sekä hammasteknisten alojen opetuksessa. Jokainen alaa opiskeleva sekä alalla toimiva voi ainakin jossain määrin vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada lisää tietoa ja ymmärrystä hammasteknikon työn aiheuttamista kuormituksista sekä mahdollisuuksista ennaltaehkäistä niitä. Opinnäytetyössä kartoitettiin erityisesti hammasteknikon työn fysikaalisia altisteita ja fyysisiä kuormitustekijöitä. Hammasteknikkoja ei ole aiemmin tutkittu laajasti näiden altisteiden osalta eikä aiempia tietoja ole koottu yhteen.
Opinnäytetyö toteutettiin aineistohaun tuloksiin tutustumalla sekä hyödyntäen opinnäytetyön tekijöiden kokemuksia ja työfysioterapeutin tekemää työasentojen havainnointia yhteistyölaboratoriossa. Keskeisimmäksi hammasteknisessä työssä näytti nousevan ergonomia, mutta merkitystä oli myös fysikaalisilla altisteilla, erityisesti melulla ja tärinällä. Tämä näkyi myös työelämän ympäristössä toteutetussa selvityksessä, joka jo lähtökohtaisesti suunnattiin ergonomiaan työntekijöiden toiveiden mukaisesti.
Työperäiset vaivat ja niistä aiheutuvat poissaolot eivät ole kenenkään etu vaan ennaltaehkäisyllä tulisi pyrkiä niiden vähentämiseen. Lievienkin oireiden ilmaantuessa tulisi oireiden aiheuttaja selvittää ja miettiä ratkaisua kuormituksen vähentämiseksi, jotta lievä oire ei kehity sairaudeksi. Tärkeää olisi toimia yhdessä työnantajan sekä työterveyshuollon kanssa jo ennaltaehkäisemällä, jotta jokaisella olisi turvallista työskennellä ilman työperäisiä sairauksia.
Opinnäytetyön tuloksia voi hyödyntää jokaisessa hammaslaboratoriossa sekä hammasteknisten alojen opetuksessa. Jokainen alaa opiskeleva sekä alalla toimiva voi ainakin jossain määrin vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa.