Kohti kokonaisvaltaista laulunopetusta : Vapauttava laulupedagogiikka ryhmäopetuksen lähtökohtana
Kivinen, Marika (2016)
Kivinen, Marika
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121320128
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121320128
Tiivistelmä
Tämä työ esittelee metodeja ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat laulunopettajille ryhmäopetuksessa oppilaiden huomioimisen kokonaisvaltaisesti. Laulunopetus nähdään tapahtumana, jossa laulavassa hetkessä on samanaikaisesti läsnä useita eri tasoja. Kullakin hetkellä laulamiseen voi vaikuttaa oppilaan kokemus itsestään, hänen suhteensa soivaan ääneen, musiikkiin ja kehomieleen ja hänen suhteensa muihin läsnä oleviin. Kulttuurinen konteksti, eli vallalla olevat normit ja oletukset vaikuttavat kaikkiin edellisiin tasoihin. Oppimishetkeen vaikuttaa menneisyys kokemuksina omasta kehosta ja mielestä, mutta myös oppimisesta, musiikista, tekstistä, vuorovaikutuksesta ja omasta paikasta yhteisöissä. Nämä kokemukset ovat psykofyysisiä ja ovat nähtävissä ja kuultavissa äänessä, eleissä, ilmeissä, kehollisissa tottumuksissa sekä myös toimintatavoissa kuten välttely, ahdistus, mielenkiinto tai innostus. Opettajan auktoriteettiasema ja erilaiset normit saattavat heikentää oppilaan mahdollisuuksia päästä aktiivisesti toteuttamaan itseään luovana yksilönä.
Keskeinen teema työssä on vapautuminen. Työ pohtii vapautumista luovuuden näkökulmasta (luvut 3-5). Pääosassa on ryhmässä tapahtuva oppiminen ja vuorovaikutus, ja erityisesti aloituksen ja lämmittelyjen merkitys, äänileikit ja spontaanisuuden vahvistaminen sekä virtaava työskentely. Harjoitukset antavat oppilaille välineitä yhteismusisointiin, stressin hallintaan ja luovan keskittymisen löytämiseen. Keskeinen on periaate ”hyväksyvä läsnäolo”. Luvut 6-8 nostavat esiin keinoja vahvistaa kehoyhteyttä ja tapoja kuunnella kehoa. Lähtökohtana ovat kolme psykofyysistä näkökulmaa, eli Alexander-tekniikka, Essential Motion® ja Il corpo cantante. Kehoyhteyden vahvistaminen, taidokas kuunteleminen ja salliminen nousevat keskiöön. Luvut 9-10 pohtivat kysymyksiä: Miten laulun opetus voisi luoda tilaa dialogille ja moniäänisyydelle? Voisiko ryhmäopetus olla tila, jossa erilaiset kokemukset, ajatukset, tiedot ja taustat kohtaisivat? Normisensitiivinen, vapauttava, kriittinen tai feministinen pedagogiikka osoittavat, että yhteiskunnalliset ja kulttuuriset erot vaikuttavat myös luokkahuoneessa. Jotkut erot jopa sulkevat oppilaita suoraan opetuksen ulkopuolelle, toiset taas vaikuttavat vahvasti oppilaiden suhtautumiseen itseensä, kehoonsa, ilmaisuunsa ja heidän itsetuntoonsa. Normit vaikuttavat myös opettajan arvoihin, oletuksiin ja toimintatapoihin.
Keskeinen teema työssä on vapautuminen. Työ pohtii vapautumista luovuuden näkökulmasta (luvut 3-5). Pääosassa on ryhmässä tapahtuva oppiminen ja vuorovaikutus, ja erityisesti aloituksen ja lämmittelyjen merkitys, äänileikit ja spontaanisuuden vahvistaminen sekä virtaava työskentely. Harjoitukset antavat oppilaille välineitä yhteismusisointiin, stressin hallintaan ja luovan keskittymisen löytämiseen. Keskeinen on periaate ”hyväksyvä läsnäolo”. Luvut 6-8 nostavat esiin keinoja vahvistaa kehoyhteyttä ja tapoja kuunnella kehoa. Lähtökohtana ovat kolme psykofyysistä näkökulmaa, eli Alexander-tekniikka, Essential Motion® ja Il corpo cantante. Kehoyhteyden vahvistaminen, taidokas kuunteleminen ja salliminen nousevat keskiöön. Luvut 9-10 pohtivat kysymyksiä: Miten laulun opetus voisi luoda tilaa dialogille ja moniäänisyydelle? Voisiko ryhmäopetus olla tila, jossa erilaiset kokemukset, ajatukset, tiedot ja taustat kohtaisivat? Normisensitiivinen, vapauttava, kriittinen tai feministinen pedagogiikka osoittavat, että yhteiskunnalliset ja kulttuuriset erot vaikuttavat myös luokkahuoneessa. Jotkut erot jopa sulkevat oppilaita suoraan opetuksen ulkopuolelle, toiset taas vaikuttavat vahvasti oppilaiden suhtautumiseen itseensä, kehoonsa, ilmaisuunsa ja heidän itsetuntoonsa. Normit vaikuttavat myös opettajan arvoihin, oletuksiin ja toimintatapoihin.