Organisaatiouudistus henkilöstön näkökulmasta
Tammisto, Santeri (2016)
Tammisto, Santeri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519145
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519145
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia yritys X:ssä keväällä 2015 toteutettua organisaatiouudistusta henkilöstön näkökulmasta. Tapahtuneet muutokset asiakaskäyttäytymisessä edellyttivät korvausprosessin tehostamista sekä sähköisen asioinnin kehittämistä. Muutosen tavoitteena oli sisäisen yhteistyön, asiakaspalvelun sekä kustannustehokkuuden kehittäminen. Opinnäytetyö selvittää, miten muutoksen läpikäynyt henkilöstö koki muutosten läpiviennin sekä millä tavalla sen olisi voinut hoitaa paremmin.
Teoriaosuudessa tarkastellaan organisaatiouudistusten kannalta tärkeitä käsitteitä: organisaatiomuutos, muutosviestintä, työhyvinvointi sekä muutosvastarinta. Osuudessa on keskitytty mainittuihin termeihin nimenomaan yksilön kannalta. Itse tutkimus toteutettiin sähköpostikyselyllä, joka lähetettiin koko organisaatiolle noin kaksi viikkoa organisaatiomuutoksen toteuttamisen jälkeen. Kyselyyn annettiin kaksi viikkoa aikaa vastata ja vastausprosentiksi saatiin 60%. Tutkimustuloksista huomattiin, että asenteissa muutosta kohtaan oli eroja taustatekijöiden, kuten osaston sekä vastaajien iän perusteella. Tarve muutokselle oli pääosin henkilöstön mielestä kuitenkin selvä. Suurimpana kehityskohteena uudistukselle nousi esiin muutosviestintä, jota kritisoitiin voimakkaasti taustatekijöistä riippumatta.
Teoriaosuudessa tarkastellaan organisaatiouudistusten kannalta tärkeitä käsitteitä: organisaatiomuutos, muutosviestintä, työhyvinvointi sekä muutosvastarinta. Osuudessa on keskitytty mainittuihin termeihin nimenomaan yksilön kannalta. Itse tutkimus toteutettiin sähköpostikyselyllä, joka lähetettiin koko organisaatiolle noin kaksi viikkoa organisaatiomuutoksen toteuttamisen jälkeen. Kyselyyn annettiin kaksi viikkoa aikaa vastata ja vastausprosentiksi saatiin 60%. Tutkimustuloksista huomattiin, että asenteissa muutosta kohtaan oli eroja taustatekijöiden, kuten osaston sekä vastaajien iän perusteella. Tarve muutokselle oli pääosin henkilöstön mielestä kuitenkin selvä. Suurimpana kehityskohteena uudistukselle nousi esiin muutosviestintä, jota kritisoitiin voimakkaasti taustatekijöistä riippumatta.