Yksin työskentelevän yöhoitajan työhyvinvointi, työturvallisuus ja työssäjaksamisen tuen tarve

Abstract

Työhyvinvointia ja työssä jaksamista on tutkittu viime aikoina paljon. Työelämä vaatii tekijöiltään jatkuvasti enemmän. Haasteita jaksamiselle asettavat epäsäännölliset ja epätyypilliset työajat, työn vaativuuden lisääntyminen sekä jatkuva osaamisen ylläpitäminen ja työelämän säästöpaineet. Yksin yötyötä tekevät hoitajat ovat riskiryhmä, joka voi jäädä liian vähälle huomiolle ja tuelle työn vaatimusten lisääntyessä.

Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää, mitkä ovat keinot, joilla yksin työskentelevän yöhoitajan työssä jaksamista pystytään tukemaan. Yksin yötyötä tekeville hoitajille suunnatulla kyselyllä selvitettiin, mistä he kokevat työhyvinvointinsa muodostuvan ja missä heidän mielestään on parantamista. Kvalitatiivinen tutkimus tehtiin yksilöllisenä teemahaastatteluna neljälle yöhoitajalle ja haastateltavat valittiin yksityisen palveluntuottajan ympärivuorokautista hoitoa tarjoavista asumisyksiköistä kautta Suomen. Vastaukset on analysoitu sisällön analyysilla.

Haastateltavien mukaan heidän työhyvinvointiaan edistivät tasapuolinen ja kuunteleva esimies, mahdollisuus tehdä jatkuvaa yötyötä ja vaikuttaa työvuoroihin, työyhteisön tuki ja arvostus, hyvä raportointi ja vahva osaaminen sekä työn hallinta. Työhyvinvointia heikensivät huono tiedonkulku, turvattomuus, hälytyslaitteiden epävarmuus, täyden-nyskoulutuksen vähäisyys. Lyhyt yhteinen aika muun työyhteisön kanssa aiheutti yksin työskentelevälle työyhteisöön kuulumattomuuden tunnetta.

Tutkimustietoa voidaan käyttää hyväksi kehitettäessä yksin työskentelevien yöhoitajien työturvallisuutta ja työhyvinvointia.

Well-being and coping at work have been widely studied recently. Working life requires more and more from its workers. Irregular and untypical working hours, increased demands, continuous learning and economic measures all set challenges for coping with the personal workload. Night-shift nurses, who work alone, are a risk group. They need more attention and support as work demands increase. The purpose of this study was to investigate factors which prevent stress and promote well-being among night-nurses who work alone. Data for this qualitative study was collected at individual interviews among four night-shift practical nurses, who work in private 24- hour nursing homes in Finland. The material was analysed by using content analysis method. According to this research, factors that weaken well-being at night-work are poor communication, insecurity, unreliable functioning of the alarm systems and minimal further training. A short time together with colleagues caused a sense of being an outsider in the work community. Well-being at work was improved by equitable and listening leadership, the opportunity to do continuous night shifts and by having a chance to influence one´s own work shifts. The support and appreciation of the work community, good reporting practices, strong professional competence and management of the one´s own work increased well-being at work. Knowledge based on this research can be used to develop safety and well-being among night nurses who work alone.