Kesätyöt - Työpolun ensimmäiset askeleet Case Kemin kaupunki : Kemin kesätyöntekijöiden tyytyväisyyskysely kesällä 2016
Ekorre-Nummikari, Sari (2016)
Ekorre-Nummikari, Sari
Lapin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111816459
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111816459
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, millainen merkitys Kemin kaupungin kesätöillä on opiskelijoille. Lisäksi tutkimuksella selvitettiin opiskelijoiden halukkuutta kesäyrittäjyyteen sekä millaisia toiveita opiskelijoilla on tulevaisuuden työnantajan suhteen. Tutkimuksessa kartoitettiin myös kesätyöntekijöiden kehittämisideoita kesätöiden suhteen. Toimeksiantajana tutkimukselle oli Kemin kaupungin työllisyyspalvelut.
Kuntien rooli nuorten työllistämisessä on merkittävä. Miten korkean nuorisotyöttömyyden aikana kunnat mahdollistavat nuorille työkokemuksen saamisen ja sitä kautta tulevaisuudessa työpolun aukeamisen, on jokaiselle kunnalle haaste. Suomessa ei ole valtakunnallisesti määritelty kunnille kesätyömallia, joten teoriaosuudessa keskityttiin valittujen verrokkikuntien tarjoamien palveluiden vertailuun.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän yhdistelmällä. Aineiston keräämisessä käytettiin Webropol-ohjelman avulla luotua sähköistä kyselylomaketta, joka lähetettiin 291 kesätyöntekijälle sähköpostitse. Kyselyssä oli mahdollisuus antaa palautetta ja kehittämisideoita kesätöiden järjestämisestä vastaamalla avoimeen kysymykseen.
Kemin kesätyöntekijät pitivät työkokemusta tärkeimpänä ja olivat erittäin tyytyväisiä kaupungin tarjoamaan mahdollisuuteen saada tutustua työelämään. Opiskelijat suhtautuivat kesäyrittäjyyteen positiivisesti ja mahdollista yhteistyötä yrittäjyyskoulutuksen suhteen olisikin tärkeä työstää alueen oppilaitosten kanssa. Tulevaisuuden työnantajista nousivat selkeästi yritykset tai yksityiset työnantajat ohi julkisten työnantajatahojen. Myös Kemille, kuten muillekin kunnille, imagon nostaminen työnantajana eri alojen opiskelijoiden silmissä on tärkeä tavoite. Kesätyöntekijät antoivat palautetta myös perehdyttämisestä ja kesätyöntekijöihin suhtautumisesta työpaikalla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää uuden kemiläisen kesätyömallin kehittämisessä.
Kuntien rooli nuorten työllistämisessä on merkittävä. Miten korkean nuorisotyöttömyyden aikana kunnat mahdollistavat nuorille työkokemuksen saamisen ja sitä kautta tulevaisuudessa työpolun aukeamisen, on jokaiselle kunnalle haaste. Suomessa ei ole valtakunnallisesti määritelty kunnille kesätyömallia, joten teoriaosuudessa keskityttiin valittujen verrokkikuntien tarjoamien palveluiden vertailuun.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän yhdistelmällä. Aineiston keräämisessä käytettiin Webropol-ohjelman avulla luotua sähköistä kyselylomaketta, joka lähetettiin 291 kesätyöntekijälle sähköpostitse. Kyselyssä oli mahdollisuus antaa palautetta ja kehittämisideoita kesätöiden järjestämisestä vastaamalla avoimeen kysymykseen.
Kemin kesätyöntekijät pitivät työkokemusta tärkeimpänä ja olivat erittäin tyytyväisiä kaupungin tarjoamaan mahdollisuuteen saada tutustua työelämään. Opiskelijat suhtautuivat kesäyrittäjyyteen positiivisesti ja mahdollista yhteistyötä yrittäjyyskoulutuksen suhteen olisikin tärkeä työstää alueen oppilaitosten kanssa. Tulevaisuuden työnantajista nousivat selkeästi yritykset tai yksityiset työnantajat ohi julkisten työnantajatahojen. Myös Kemille, kuten muillekin kunnille, imagon nostaminen työnantajana eri alojen opiskelijoiden silmissä on tärkeä tavoite. Kesätyöntekijät antoivat palautetta myös perehdyttämisestä ja kesätyöntekijöihin suhtautumisesta työpaikalla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää uuden kemiläisen kesätyömallin kehittämisessä.