Säker läkemedelsbehandling vid räddningstjänsten Spital Thurgau, Schweiz : - En kvantitativ enkätundersökning
Grönroos, Corinne (2016)
Grönroos, Corinne
Yrkeshögskolan Arcada
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102715466
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102715466
Tiivistelmä
Tiivistelmä:
Tausta: Lääkehoito on tärkeä potilasturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet kartoittamaan lääkehoidossa tapahtuneita virheitä. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin tässä opinnäytetyössä Erik Hollnagelin turvallisuusteoriaa ”Turvallisuus II”, joka keskittyy tutkimaan niitä asioita, jotka menevät oikein. Tarkoituksena oli ensihoitohenkilöstön näkökulmasta selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat turvalliseen lääkehoitoon ensihoidossa, ja kartoittaa mahdollisia kehitysalueita. Lisäksi selvitettiin vastaajien iän, sukupuolen ja työkokemuksen vaikutusta kokemukseen turvallisesta lääkehoidosta. Menetelmä: Kyselytutkimus lähetettiin kaikille (N=56) sveitsiläisen Spital Thurgauin ensihoitoyksikön ensihoitohenkilökuntalaisille, joista 40 (71%) vastasi kyselyyn. Kysymykset analysointiin tilastollisin menetelmin. Tulokset: Vastanneista 81% piti lääkelupia ja 76% hoito-ohjeita tekijöinä, jotka edistivät turvallista lääkehoitoa. Tärkeäksi lääkehoidon kannalta koettiin myös käytössä olevat lääkkeet (88%), sopeutuminen tilanteeseen (88%) ja jälkikäteen saatu tieto potilaan diagnoosista (81%). Joka kolmas ensihoitajista (38%) koki, että työpaikalla vallitsee syyttävä työkulttuuri. Vastaajien iällä, sukupuolella ja työkokemuksella ei ollut vaikutusta kokemukseen turvallisesta lääkehoidosta. Ainoastaan työnantajan järjestämän lääkehoitokoulutuksen osalta miehet olivat naisia tyytyväisempiä (p=0,030). Johtopäätökset: Tutkimustulokset osoittivat, että Spital Thurgauissa tehdään monia asioita oikein jotka edistävät turvallista lääkehoitoa, mutta on myös olemassa tekijöitä jotka voivat estää turvallisuutta. Mahdollisuutta kehittää ensihoidossa toteuttavaa lääkehoitoa entistä turvallisemmaksi vahvistamalla erityisesti tekijöitä, jotka toimivat hyvin, on tutkittava tieteellisesti pätevässä koeasetelmassa.
Tausta: Lääkehoito on tärkeä potilasturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet kartoittamaan lääkehoidossa tapahtuneita virheitä. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin tässä opinnäytetyössä Erik Hollnagelin turvallisuusteoriaa ”Turvallisuus II”, joka keskittyy tutkimaan niitä asioita, jotka menevät oikein. Tarkoituksena oli ensihoitohenkilöstön näkökulmasta selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat turvalliseen lääkehoitoon ensihoidossa, ja kartoittaa mahdollisia kehitysalueita. Lisäksi selvitettiin vastaajien iän, sukupuolen ja työkokemuksen vaikutusta kokemukseen turvallisesta lääkehoidosta. Menetelmä: Kyselytutkimus lähetettiin kaikille (N=56) sveitsiläisen Spital Thurgauin ensihoitoyksikön ensihoitohenkilökuntalaisille, joista 40 (71%) vastasi kyselyyn. Kysymykset analysointiin tilastollisin menetelmin. Tulokset: Vastanneista 81% piti lääkelupia ja 76% hoito-ohjeita tekijöinä, jotka edistivät turvallista lääkehoitoa. Tärkeäksi lääkehoidon kannalta koettiin myös käytössä olevat lääkkeet (88%), sopeutuminen tilanteeseen (88%) ja jälkikäteen saatu tieto potilaan diagnoosista (81%). Joka kolmas ensihoitajista (38%) koki, että työpaikalla vallitsee syyttävä työkulttuuri. Vastaajien iällä, sukupuolella ja työkokemuksella ei ollut vaikutusta kokemukseen turvallisesta lääkehoidosta. Ainoastaan työnantajan järjestämän lääkehoitokoulutuksen osalta miehet olivat naisia tyytyväisempiä (p=0,030). Johtopäätökset: Tutkimustulokset osoittivat, että Spital Thurgauissa tehdään monia asioita oikein jotka edistävät turvallista lääkehoitoa, mutta on myös olemassa tekijöitä jotka voivat estää turvallisuutta. Mahdollisuutta kehittää ensihoidossa toteuttavaa lääkehoitoa entistä turvallisemmaksi vahvistamalla erityisesti tekijöitä, jotka toimivat hyvin, on tutkittava tieteellisesti pätevässä koeasetelmassa.