Hoitajien lääkehoidon osaaminen psykiatrisessa hoitotyössä

Abstract

Oikein toteutettu, turvallinen ja tarkoituksenmukainen lääkehoito on oleellinen osa hoitotyön laatua ja potilasturvallisuutta. Lääkehoitoa toteuttavan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee hallita lääkehoidon teoria, osata toteuttaa lääkehoitoa käytännössä ja tehdä vaikuttavia päätöksiä. Lääkehoidon toteuttaminen vaatii lääkehoidon lupaa, jonka saa suorittamalla yksikkökohtaisen lääkehoidon osaamisen varmistamisen kokeen.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää psykiatrista hoitotyötä tekevien nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden (esim. lähihoitajat) ja laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden (esim. sairaanhoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat) lääkehoidon teoreettista ja käytännön osaamista heidän itsensä kuvaamana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian osastoilla. Lisäksi selvitettiin, miten hoitajat kokevat lääkehoidon osaamisen varmistamisen kokeiden vaikuttavan omaan osaamiseensa ja millaisia lääkehoidon toteutuksen ja kehittämisen tarpeita hoitajat esittävät osastollaan olevan. Tutkimus tehtiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen tilauksesta. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoidulla web-pohjaisella kyselylomakkeella. Tutkimuksen vastausprosentti oli 31 (N=102). Tuloksia analysoitiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisella sisältöanalyysilla.

Tutkimuksen perusteella psykiatristen hoitajien lääkehoidon osaaminen on heidän itsensä arvioimana pääosin hyvää. Lääkehoidon teoriaosaamisen heikoimmaksi osa-alueeksi hoitajat arvioivat farmakologian ja osastolla käytettävien lääkkeiden kontraindikaatioiden tuntemisen. Lääkehoidon käytännön osaamisen alueelta heikoimmaksi hoitajat kokivat laskimonsisäisen lääkehoidon osaamisensa. Kyselyyn vastanneet hoitajat suhtautuivat enimmäkseen hyvin myönteisesti lääkehoidon osaamisen varmistamisen käytäntöön, mutta esiin nousi myös toiveita siitä, että varmistamiskäytäntöä kehitettäisiin paremmin psykiatriseen lääkehoitoon sopivaksi. Hoitajien mielestä osaamisen varmistaminen lisää lääkehoidon osaamista ja varmuutta ja on arvokasta kertausta. Toisaalta pieni joukko hoitajia suhtautui osaamisen varmistamiseen kriittisesti tai jopa kielteisesti. Myös täydennyskoulutusta toivottaisiin työnantajalta enemmän.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että psykiatriset hoitajat arvostavat lääkehoidon osaamista ja haluavat ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Identiteetti nimenomaan psykiatrisena hoitajana on kuitenkin vahva, eivätkä kaikki hoitajat näe tarvetta samankaltaiseen lääkehoidon osaamiseen kuin somaattisten sairauksien hoitotyössä vaaditaan.

Safe, appropriate and evidence based medication is an essential part of the quality of health care. Nurses are in central part in medical administration. Medication competence requires both theoretical knowledge and practical skills. Systematic verification process for medication competence is a common practice in Finland that aims to improve nurses’ medication competence and patient safety.

The need for this thesis came up from a co-operation with the psychiatric division of Northern Ostrobothnia Hospital District. The aim of the thesis was to describe how psychiatric nurses estimate their own medication competence and what kind of challenges they have in medical treatment. Another aim was to find out whether the nurses consider the verification process of medication competence useful in terms of their medication skills and how would they improve the safety and quality of medication practices in their own working environment.

The study was carried out by web-survey. Totally 102 primary and registered nurses took part in the survey. The number of responses can be considered reliable. The data was analysed in both quantitative and qualitative methods.

According to the results, the nurses consider their medication competency quite good. However, they have challenges in pharmacology and in intravenous medication. Psychiatric nurses have in general quite positive attitudes toward verification process of medication competence although many of them wish that it would be better targeted for their own professional area. Majority of the nurses find the verification process useful and think that it helps them to maintain and further develop their medication skills. There was however a rather small group of nurses with critical and even oppose attitude towards the verification process. Some of the nurses also wish more education in medication from their employer.

As a conclusion, psychiatric nurses have ethical attitude towards medication competence and medication quality and safety. They are also keen to preserve and improve their professional skills. However, many of them identify themselves first of all as psychiatric nurses and wish more attention to be paid for their own specific medication competence also in the verification process.