”Roligare här än att vara hemma och göra inget” Ungas erfarenheter av ungdomsverkstaden Koi – en Bikva- utvärdering

Abstract

Under de senaste decennierna har ungdomsverkstäderna etablerat sin position som en kompletterande och kompenserande servicefunktion i samhället. Syftet med detta masterarbete var att synliggöra hur de unga för tillfället upplever ungdomsverkstaden i Raseborg, och hur de önskar att verksamheten borde utvecklas. Målet var att föra fram de ungas röst och erbjuda dem en möjlighet att delta i utvecklandet av verksamheten. Dessutom var målet att finna konkreta utvecklingsförslag som skulle motsvara de ungas behov på bästa möjliga sätt. Studiens teoretiska referensram utgår från ett socialpedagogiskt perspektiv med centrala begrepp som; delaktighet, integration och inklusion. I studien används den brukarcentrerade Bikva- modellen som utvärderingsmetod. Materialinsamlingen skedde via kvalitativa gruppintervjuer. Gruppintervjuerna utfördes på svenska och finska. I enlighet med Bikva- modellen genomfördes utvärderingen i olika intervjufaser och materialet analyserades efter varje fas. Materialet analyserades med hjälp av materialbaserad innehållsanalys och teoristyrd tematisk analys. I studien deltog sammanlagt nio av verkstadens unga, personal samt ledningen och samarbetsparterna. Resultatet delgavs även de politiska beslutsfattarna. Resultaten av utvärderingen visar att de unga i huvudsak är nöjda med verkstaden. Även om verkstaden upplevdes som positiv, fick verksamheten kritik. En del av de unga upplevde arbetet på verkstaden som meningslöst. Ur de ungas utvecklingsidéer och förslag framgick hurudan service de unga anser skulle gynna dem bäst. Bland annat önskade de unga att få flera möjligheter att bekanta sig med skolor och arbetslivet. I studien framgick också att klientelet på verkstaden var varierande och verksamhetensformen inte mötte allas behov. Utifrån detta kan man se ett behov att utveckla verksamheten i två riktningar. En inriktning är en verksamhet som bättre motsvarar det varierande klientelets behov med fokus på ungas psykiska hälsa. Den andra inriktningen kunde bättre sporra de unga till arbetsprövning.

During recent decades, youth workshops have established their position as a complementary and compensatory service function in Finnish society. The purpose of this master thesis was to highlight how the young in Raasepori youth workshop currently experience the workshop, and how they wish the activity should be developed. The aim was to give the young clients a possibility to be heard and take part in the development of the service form. In addition, the aim was to find concrete development ideas that would answer to the needs of the clients in the best possible way. The study's theoretical framework is based upon a social pedagogical perspective with key concepts; participation, integration and inclusion. The study used a client centred approach with a Bikva- model as the evaluation method. The data was collected through qualitative group interviews. The group interviews were held in Swedish and in Finnish. In accordance to the Bikva model the evaluation was performed in different interview phases and the material was analysed after each phase. The material was analysed using material based content analysis and theory driven thematic analysis. A total of nine of the young people at the youth workshop participated in the study, employees, executives and partners. The results were also shared with political decision makers. The results of the evaluation show that the young attending the youth workshop are mainly satisfied with the workshop. Although the youth workshop is perceived as positive, the activities got criticism. Some of the young people experienced the activities in the workshop as meaningless. The young people's development ideas and proposals showed what kind of service the young feel would benefit them in the best way. For example the young wanted to have more opportunities to get acquainted with schools and working life. The study also showed that the clientele at the youth workshop was diverse and the activities did not meet everybody’s needs. From this, one can see a need to develop the workshop in two directions. One direction is an activity that would better meet the diverse clienteles needs with focus on young people's mental health. The other direction would aim at encouraging young people to trail work opportunities.

Nuorten työpajat ovat vuosikymmenten aikana vakiinnuttaneet asemansa yhteiskunnan palvelujärjestelmän täydentäjinä ja paikkaajina. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli osoittaa miten nuoret kokevat palvelun tällä hetkellä ja millaisena he toivoisivat palvelun olevan Raaseporin nuorisotyöpajassa. Tavoitteena oli tuoda nuorten ääni kuuluviin tarjoamalla heille mahdollisuus osallistua palvelun kehittämiseen. Lisäksi tavoitteena oli löytää konkreettisia kehittämisideoita, jotka vastaisivat nuorten tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Opinnäytetyön teoreettisella viitekehyksellä on sosiaalipedagoginen lähestymistapa ja keskeisinä käsitteinä; osallisuus, integraatio ja inkluusio. Opinnäytetyössä käytettiin asiakaslähtöistä Bikva- arviointimenetelmää. Aineistonkeruu tapahtui kvalitatiivisten ryhmähaastattelujen kautta. Ryhmähaastattelut toteutettiin ruotsin- ja suomenkielellä. Bikva menetelmän mukaisesti arviointi toteutettiin haastatteluketjuna ja haastatteluaineisto analysoitiin siirryttäessä haastatteluketjussa vaiheesta toiseen. Materiaali analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja teorialähtöistä teemoittelua. Tutkimukseen osallistui yhteensä yhdeksän työpajanuorta, työntekijöitä, esimiehiä ja yhteistyökumppaneita. Lisäksi tulokset esitettiin poliittisille päättäjille. Arvioinnin tulokset osoittavat, että nuoret ovat pääosin tyytyväisiä työpajaan. Vaikka työpaja koetaankin positiivisena, sai pajan toiminta kritiikkiä. Osa nuorista koki toiminnan työpajalla merkityksettömänä. Nuorten kehitysideoista ja ehdotuksista selvisi millainen palvelu hyödyttäisi nuoria parhaiten. Nuoret halusivat muun muassa enemmän mahdollisuuksia tutustua kouluihin ja työpaikkoihin. Tutkimus osoitti myös, että asiakaskunta työpajassa oli moni-ilmeinen ja toimintamuoto ei täyttänyt kaikkia tarpeita. Tästä käy ilmi tarve kehittää toimintaa kahteen suuntaan. Toiminnan toinen suunta ottaisi paremmin huomioon moni-ilmeisen asiakaskunnan tarpeet keskittyen nuorten mielenterveyteen. Toinen suunta kannustaisi paremmin nuoria työharjoitteluun.