Islannin metsätalous – uudelleenmetsitys ja ilmastonmuutoksen vaikutukset
Niiranen, Antti (2016)
Niiranen, Antti
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060411888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060411888
Tiivistelmä
Islantia ryhdyttiin asuttamaan 800-luvun puolivälin jälkeen, jolloin 25–40 % saaren kokonaispinta-alasta oli metsäistä. Puuston liiallinen käyttö uusien asukkaiden toimesta johti sen lähes täydelliseen häviämiseen. Asiaan herättiin 1800-luvun lopussa. Suojelutoimet ja uudelleenmetsitys alkoivat, ja 1900-luvun aikana Islantiin muodostui oma metsäsektori. Metsäsektorilla toimii useampi organisaatio, esimerkiksi Iceland Forest Service (IFS) ja Iceland Forestry Association (IFA). Islannissa on myös metsästrategia, joka sisältää useita tavoitteita. Yksi niistä on saada 12 % saaren kokonaispinta-alasta metsitettyä vuoteen 2100 mennessä.
Metsitys käynnistyy taimitarhoilta, jotka ovat nykyisin yksityisomistuksessa. Siemenet tuodaan pääosin Alaskasta, ja taimet kasvatetaan Islannissa yksi- tai kaksivuotiaiksi puulajista riippuen. Islannin taimituotanto perustuu kasvihuoneissa tapahtuvaan paakkutaimituotantoon. Taimet kuljetetaan tarhoilta erillisille maatilojen yhteydessä sijaitseville jakelupisteille. Jakelupisteillä taimia hoidetaan, kunnes ne viedään lopullisille kohteille istutettaviksi.
Ilmastonmuutos on ajankohtainen aihe maailmanlaajuisesti, ja se tulee ottaa huomioon myös metsätaloudessa. Työ tarjoaa perustietoa ilmastonmuutoksesta ja Islannin ilmastosta. Työssä pohditaan, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa metsitykseen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty nelikenttäanalyysiä. Sen avulla voidaan pohtia kohteen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Analyysissä löytyi enemmän heikkouksia kuin vahvuuksia. Tämä johtuu enimmäkseen Islannin karuista oloista, vähäisestä biodiversiteetistä ja talouskriisin vaikutuksesta metsätalouden rahoitukseen. Monimuotoiset metsät sopeutuvat parhaiten muuttuvaan ilmastoon muun muassa jälkeläistensä kautta, ja jos jokin laji ajautuu vaikeuksiin, muu metsä selviytyy. Muuttuva ilmasto luo myös uusia uhkia. Lämpenevä ilmasto tuo saarelle uusia tuholaislajeja, ja sademäärän lisääntyessä sieniperäisten tautien määrä voi kasvaa. Analyysin mukaan tulevaisuus tarjoaa kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Mikäli uhat vältetään, metsänkasvatus Islannissa helpottunee ilmaston lämmetessä. Biodiversiteetti todennäköisesti kasvaa, ja erityisesti koivun kasvatuksen odotetaan helpottuvan. Tulevaisuudessa sitä voitaneen kasvattaa paljon laajemmalla alueella kuin tänä päivänä.
Metsitys käynnistyy taimitarhoilta, jotka ovat nykyisin yksityisomistuksessa. Siemenet tuodaan pääosin Alaskasta, ja taimet kasvatetaan Islannissa yksi- tai kaksivuotiaiksi puulajista riippuen. Islannin taimituotanto perustuu kasvihuoneissa tapahtuvaan paakkutaimituotantoon. Taimet kuljetetaan tarhoilta erillisille maatilojen yhteydessä sijaitseville jakelupisteille. Jakelupisteillä taimia hoidetaan, kunnes ne viedään lopullisille kohteille istutettaviksi.
Ilmastonmuutos on ajankohtainen aihe maailmanlaajuisesti, ja se tulee ottaa huomioon myös metsätaloudessa. Työ tarjoaa perustietoa ilmastonmuutoksesta ja Islannin ilmastosta. Työssä pohditaan, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa metsitykseen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty nelikenttäanalyysiä. Sen avulla voidaan pohtia kohteen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Analyysissä löytyi enemmän heikkouksia kuin vahvuuksia. Tämä johtuu enimmäkseen Islannin karuista oloista, vähäisestä biodiversiteetistä ja talouskriisin vaikutuksesta metsätalouden rahoitukseen. Monimuotoiset metsät sopeutuvat parhaiten muuttuvaan ilmastoon muun muassa jälkeläistensä kautta, ja jos jokin laji ajautuu vaikeuksiin, muu metsä selviytyy. Muuttuva ilmasto luo myös uusia uhkia. Lämpenevä ilmasto tuo saarelle uusia tuholaislajeja, ja sademäärän lisääntyessä sieniperäisten tautien määrä voi kasvaa. Analyysin mukaan tulevaisuus tarjoaa kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Mikäli uhat vältetään, metsänkasvatus Islannissa helpottunee ilmaston lämmetessä. Biodiversiteetti todennäköisesti kasvaa, ja erityisesti koivun kasvatuksen odotetaan helpottuvan. Tulevaisuudessa sitä voitaneen kasvattaa paljon laajemmalla alueella kuin tänä päivänä.