Ennallistamispolton vaikutus elävän ja lahon puun määrään
Romppanen, Kari (2016)
Romppanen, Kari
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053010802
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053010802
Tiivistelmä
Suomessa ensimmäinen ennallistamispoltto tehtiin vuonna 1989. Siitä lähtien polttoja on pyritty tekemään vuosittain. Ennallistamispolttoja Suomessa tekee Metsähallitus. Polttokohteet sijaitsevat pääasiassa suojelualueilla, joissa pyritään palauttamaa vanhaa talousmetsää luonnontilaisen kaltaiseksi.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla kahdeksaa eri ennallistamispolttokohdetta, jotka sijaitsevat Pohjois-Karjalassa Patvisuon kansallispuistossa ja Koitajoen Natura 2000 -alueella. Joissakin kohteissa oli tehty ennen polttoa erilaisia ennakkokäsittelyjä kuten pienaukkohakkuita. Osa oli taas jätetty käsittelemättä eli poltettu pystyyn. Kohteita vertailtiin puustotietojen ja tehtyjen havaintojen perusteella.
Tulosten perusteella suurin vaikutus lahopuun ja elävän puun osuuteen oli ennakkokäsittelyllä ja puuston iällä. Tarkasteltaessa polttojen onnistumista huomattiin, että lahopuuta oli syntynyt useimmille kohteille 13 m³ tai enemmän hehtaaria kohti. Jos halutaan varmistaa lahopuun synty ennallistamispoltossa, olisi alueelta hakattava ja kaulattava puita. Hakatut puut tulisi jättää alueelle. Ennakkokäsittelyjä kannattaa suosia erityisesti vanhemmissa metsissä, joiden ikä on lähempänä sataa vuotta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla kahdeksaa eri ennallistamispolttokohdetta, jotka sijaitsevat Pohjois-Karjalassa Patvisuon kansallispuistossa ja Koitajoen Natura 2000 -alueella. Joissakin kohteissa oli tehty ennen polttoa erilaisia ennakkokäsittelyjä kuten pienaukkohakkuita. Osa oli taas jätetty käsittelemättä eli poltettu pystyyn. Kohteita vertailtiin puustotietojen ja tehtyjen havaintojen perusteella.
Tulosten perusteella suurin vaikutus lahopuun ja elävän puun osuuteen oli ennakkokäsittelyllä ja puuston iällä. Tarkasteltaessa polttojen onnistumista huomattiin, että lahopuuta oli syntynyt useimmille kohteille 13 m³ tai enemmän hehtaaria kohti. Jos halutaan varmistaa lahopuun synty ennallistamispoltossa, olisi alueelta hakattava ja kaulattava puita. Hakatut puut tulisi jättää alueelle. Ennakkokäsittelyjä kannattaa suosia erityisesti vanhemmissa metsissä, joiden ikä on lähempänä sataa vuotta.