VIITTOVAT TASSUT : Ympäristöopin viittomakielistä oppimateriaalia alakouluun
Valkama, Suvi; Uusitalo, Anu; Koivusaari, Mila (2016)
Valkama, Suvi
Uusitalo, Anu
Koivusaari, Mila
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605035936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605035936
Tiivistelmä
Koivusaari, Mila; Uusitalo, Anu & Valkama, Suvi. Viittovat Tassut – Ympäristöopin viittomakielistä oppimateriaalia alakouluun. Diak, kevät 2016, 65 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli valmistaa sähköistä viittomakielistä oppimateriaalia alakoulun kolmannen luokan ympäristöoppiin. Viittomakielistä oppimateriaalia ei ole vielä paljoa saatavilla, vaikka suomalainen viittomakieli lukeutuu maamme vähemmistökieliin. Opinnäytetyö muodostui sekä kirjallisesta osasta että produktiosta eli tuotekehittelystä. Tuotekehittely sisälsi viittomakielisen oppimateriaalin valmistamisen.
Opinnäytetyössä pohdittiin, kuinka viittomakielistä oppilasta voidaan tukea asian omaksumisessa visuaalisilla elementeillä. Visuaaliset elementit otettiin huomioon internetsivuilla, jonne lisättiin viitottua materiaalia sekä valokuvia eri kasvi- ja eläinlajeista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda puitteet viittomakielisille paremmin soveltuvaan visuaaliseen oppimisympäristöön. Tarkoitus oli myös tukea kuurojen opetuksen tavoitetta kaksikielisyyden saavuttamisesta.
Valmistamamme viittomakielinen oppimateriaali pohjautui Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman vuoden 2014 perusteisiin. Opinnäytetyön materiaalin aiheeksi valikoitui ympäristöopin opetussuunnitelman neljäs sisältöalue, eli ympäristön tutkimisen alue. Ympäristön tutkimiseen sisältyivät elollisen ja elottoman luonnon tutkiminen sekä lajientunnistus.
Kolmannen luokan ympäristöopin valituista teemoista valmistettiin lajikohtaisia viittomavideoita sekä informatiivisia videoituja asiakokonaisuuksia eläimistä ja kasveista. Materiaalia voi hyödyntää itseopiskelussa sekä yhteisesti ympäristöopin tunneilla. Informatiivisia asiakokonaisuuksia valmisteltaessa apuna käytettiin osittain semanttista käännösmallia, mutta työskentelyssä oli havaittavissa myös mentaalisen käännösmallin piirteitä. Opinnäytetyön informatiiviset asiakokonaisuudet voitiin luokitella valmistelluiksi tulkkauksiksi käännösten sijaan.
Opinnäytetyön tavoitteena oli valmistaa sähköistä viittomakielistä oppimateriaalia alakoulun kolmannen luokan ympäristöoppiin. Viittomakielistä oppimateriaalia ei ole vielä paljoa saatavilla, vaikka suomalainen viittomakieli lukeutuu maamme vähemmistökieliin. Opinnäytetyö muodostui sekä kirjallisesta osasta että produktiosta eli tuotekehittelystä. Tuotekehittely sisälsi viittomakielisen oppimateriaalin valmistamisen.
Opinnäytetyössä pohdittiin, kuinka viittomakielistä oppilasta voidaan tukea asian omaksumisessa visuaalisilla elementeillä. Visuaaliset elementit otettiin huomioon internetsivuilla, jonne lisättiin viitottua materiaalia sekä valokuvia eri kasvi- ja eläinlajeista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda puitteet viittomakielisille paremmin soveltuvaan visuaaliseen oppimisympäristöön. Tarkoitus oli myös tukea kuurojen opetuksen tavoitetta kaksikielisyyden saavuttamisesta.
Valmistamamme viittomakielinen oppimateriaali pohjautui Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman vuoden 2014 perusteisiin. Opinnäytetyön materiaalin aiheeksi valikoitui ympäristöopin opetussuunnitelman neljäs sisältöalue, eli ympäristön tutkimisen alue. Ympäristön tutkimiseen sisältyivät elollisen ja elottoman luonnon tutkiminen sekä lajientunnistus.
Kolmannen luokan ympäristöopin valituista teemoista valmistettiin lajikohtaisia viittomavideoita sekä informatiivisia videoituja asiakokonaisuuksia eläimistä ja kasveista. Materiaalia voi hyödyntää itseopiskelussa sekä yhteisesti ympäristöopin tunneilla. Informatiivisia asiakokonaisuuksia valmisteltaessa apuna käytettiin osittain semanttista käännösmallia, mutta työskentelyssä oli havaittavissa myös mentaalisen käännösmallin piirteitä. Opinnäytetyön informatiiviset asiakokonaisuudet voitiin luokitella valmistelluiksi tulkkauksiksi käännösten sijaan.