Yhteisöllisyys ammatillisessa oppilaitoksessa
Laaksonen, Tiina (2016)
Laaksonen, Tiina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096730
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096730
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyönä tehdyn laadullisen tutkivan kehittämistyön tarkoitus oli kartoittaa ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelijoiden kokemuksia yhteisöllisyydestä (yhteisöllisestä hyvinvoinnista). Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on sosiaalipsykologinen, jonka teorioiden mukaan ihmiset ovat sosiaalisesti rakentuneita. Identiteetin, minuuden ja käyttäytymisen ajatellaan muotoutuvan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sosiaaliset representaatiot syntyvät vuorovaikutuksessa ja ne ovat tutkittavissa sekä yksilön että yhteisön tasolla, koska yhteisössä jaetuilla kokemuksilla on yhtymäkohtia yksilön kokemuksissa. Teoriapohjassa haetaan myös tukea yhteisöllisyyden ilmiölle sosiaali-pedagogisista teorioista dialogisuuden ja osallistavan pedagogiikan osalta.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 muuttui elokuussa 2014, jonka myötä ammatillisten oppilaitosten opiskeluhuollolliselle työlle tuli uusia vaatimuksia. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä toimi Opetushallituksen rahoittama opiskelijahuoltolain toimeenpanon tukihanke, jonka tavoite oli muun muassa yhteisöllisyyttä tukevien toimintamallien kehittäminen. Salon seudun koulutuskuntayhtymän tavoitteena on hyvinvoiva oppilaitos ja yhteisölliseen opiskeluhuoltoon on panostettu toimintakulttuurissa. Yhteisöllinen opiskeluhuolto käsitetään koko oppilaitosyhteisöä koskevaksi toiminnaksi.
Opiskelijoita haastateltiin ryhmissä puolistrukturoidun haastattelurungon avulla ja haastatteluihin osallistui yhteensä 20 opiskelijaa noin 1600 opiskelijan oppilaitoksessa. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Analyysin avulla aineistosta muodostui viisi luokkaa: kuulluksi tuleminen, dialogi, ilmapiiri, eriarvoisuus sekä ulkopuolisuus. Teemat mukailevat haastattelurungon teemoja osittain, mutta valikoituvat ja painottuvat aineistossa aineistolähtöisesti. Opiskelijoiden esimerkeissä dialogi suhteessa opettajaan näytti olennaisesti vaikuttavan muihin teemoihin, suoraa vaikutusta heidän kokemuksissaan oli ilmapiiriin, kuulluksi tulemiseen ja eriarvoisuuden kokemuksiin.
Yhteisöllisyyden tutkimista ammatillisessa oppilaitoksessa voisi jatkaa esimerkiksi etnografisella tutkimuksella, johon opiskelijat voisivat itse aktiivisesti osallistua. Osallisuuden tutkimista voisi jatkaa opiskelijoiden omilla kartoituksilla itseään reflektoiden esimerkiksi pitämällä päiväkirjaa tai ryhmässä reflektointia yhteisöllisyyteen liittyvästä teemasta kuvaten tiedon rakentumista pitkittäistutkimuksena. Olisi mielenkiintoista saada näin näyttöä yhteisöllisen muutoksen rakentumisesta oppilaitosyhteisössä. Jatkotutkimusaihe voisi olla yksinomaan esimerkiksi ”toisen huomioinen”.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 muuttui elokuussa 2014, jonka myötä ammatillisten oppilaitosten opiskeluhuollolliselle työlle tuli uusia vaatimuksia. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä toimi Opetushallituksen rahoittama opiskelijahuoltolain toimeenpanon tukihanke, jonka tavoite oli muun muassa yhteisöllisyyttä tukevien toimintamallien kehittäminen. Salon seudun koulutuskuntayhtymän tavoitteena on hyvinvoiva oppilaitos ja yhteisölliseen opiskeluhuoltoon on panostettu toimintakulttuurissa. Yhteisöllinen opiskeluhuolto käsitetään koko oppilaitosyhteisöä koskevaksi toiminnaksi.
Opiskelijoita haastateltiin ryhmissä puolistrukturoidun haastattelurungon avulla ja haastatteluihin osallistui yhteensä 20 opiskelijaa noin 1600 opiskelijan oppilaitoksessa. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Analyysin avulla aineistosta muodostui viisi luokkaa: kuulluksi tuleminen, dialogi, ilmapiiri, eriarvoisuus sekä ulkopuolisuus. Teemat mukailevat haastattelurungon teemoja osittain, mutta valikoituvat ja painottuvat aineistossa aineistolähtöisesti. Opiskelijoiden esimerkeissä dialogi suhteessa opettajaan näytti olennaisesti vaikuttavan muihin teemoihin, suoraa vaikutusta heidän kokemuksissaan oli ilmapiiriin, kuulluksi tulemiseen ja eriarvoisuuden kokemuksiin.
Yhteisöllisyyden tutkimista ammatillisessa oppilaitoksessa voisi jatkaa esimerkiksi etnografisella tutkimuksella, johon opiskelijat voisivat itse aktiivisesti osallistua. Osallisuuden tutkimista voisi jatkaa opiskelijoiden omilla kartoituksilla itseään reflektoiden esimerkiksi pitämällä päiväkirjaa tai ryhmässä reflektointia yhteisöllisyyteen liittyvästä teemasta kuvaten tiedon rakentumista pitkittäistutkimuksena. Olisi mielenkiintoista saada näin näyttöä yhteisöllisen muutoksen rakentumisesta oppilaitosyhteisössä. Jatkotutkimusaihe voisi olla yksinomaan esimerkiksi ”toisen huomioinen”.