Palkkakirjanpidon prosessimallinnus ja analysointi : Case Monetra Oy
Tihinen, Hanna-Mari; Granlund, Minna (2016)
Tihinen, Hanna-Mari
Granlund, Minna
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096627
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096627
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli mallintaa palkkakirjanpidonprosessi toimeksiantajayrityksen, oululaisen talous- ja henkilöstöpalveluita tarjoavan palvelukeskus Monetra Oy:n, jo olemassa olevan prosessikaavion pohjalta sekä kehittää opinnäytetyöntekijöiden ammattitaitoa. Mallintamisen avulla organisaatioon kuuluva työntekijä ymmärtää palkkakirjanpidon prosessin kokonaisuutena: mitä se sisältää ja miten se toimii. Tämä puolestaan helpottaa paitsi henkilöstön toimiessa toistensa sijaisina ja uusien työntekijöiden perehdytyksessä, myös toimintojen ja osaprosessien suunnittelussa ja kehittämisessä.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin toiminnallinen tapaustutkimus, jossa tutkittiin kohdeyrityksen toimintoja prosessissa. Opinnäytetyön aihetta parhaiten palvelevaksi tiedonkeruumenetelmäksi soveltui laadullinen eli kvalitatiivinen teemahaastattelu, jonka avulla saatiin kerättyä riittävä aineisto palkkakirjanpidon prosessin mallinnusta varten. Aineiston keräämiseksi toteutettiin haastattelututkimus, jolla saatiin nostettua esille sekä toimeksiantajayrityksen johdon että henkilöstön näkökulmia palkkakirjanpidon prosessiin.
Tietopohjana käytetään paitsi alan kirjallisuutta, eri sidosryhmien nettisivuja, toimeksiantajayrityksen sisäisiä lähteitä ja haastattelumateriaalia myös opinnäytetyön tekijöiden omakohtaista kokemusta toimeksiantaja yrityksen palveluksessa. Käytetty kirjallisuus keskittyi olemassa oleviin teorioihin, joita alan ammattilaiset ovat aiheeseen liittyen kirjoittaneet. Prosessikäsitteen merkitystä on tässä työssä avattu prosessijohtamisen, prosessikuvaamisen ja menestystekijöiden avulla.
Opinnäytetyön tavoite, palkkakirjanpidon prosessin mallinnus, saavutettiin hyödyntämällä monipuolisesti kerättyä aineistoa, kirjallisuudella sekä omakohtaista kokemusta tutkimusta suoritettaessa. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi erityisesti työnkuormituksen ja kustannustehokkuuden näkökulmasta tarkasteltaessa nousi organisaation sähköistäminen manuaalisesta työstä. Toinen merkittävä kehittämiskohde on sisäisten sidosryhmien tiedonkulku ja vuorovaikutustaidot. Haastatteluissa esiinnousseiden asioiden perusteella tämän opinnäytetyön aihetta voisi lähteä jatkamaan ja laajentaa näkökulmaa esimerkiksi laskentatoimeen vertaamalla työhyvinvoinnin kustannuksia henkilöstöresursseihin.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin toiminnallinen tapaustutkimus, jossa tutkittiin kohdeyrityksen toimintoja prosessissa. Opinnäytetyön aihetta parhaiten palvelevaksi tiedonkeruumenetelmäksi soveltui laadullinen eli kvalitatiivinen teemahaastattelu, jonka avulla saatiin kerättyä riittävä aineisto palkkakirjanpidon prosessin mallinnusta varten. Aineiston keräämiseksi toteutettiin haastattelututkimus, jolla saatiin nostettua esille sekä toimeksiantajayrityksen johdon että henkilöstön näkökulmia palkkakirjanpidon prosessiin.
Tietopohjana käytetään paitsi alan kirjallisuutta, eri sidosryhmien nettisivuja, toimeksiantajayrityksen sisäisiä lähteitä ja haastattelumateriaalia myös opinnäytetyön tekijöiden omakohtaista kokemusta toimeksiantaja yrityksen palveluksessa. Käytetty kirjallisuus keskittyi olemassa oleviin teorioihin, joita alan ammattilaiset ovat aiheeseen liittyen kirjoittaneet. Prosessikäsitteen merkitystä on tässä työssä avattu prosessijohtamisen, prosessikuvaamisen ja menestystekijöiden avulla.
Opinnäytetyön tavoite, palkkakirjanpidon prosessin mallinnus, saavutettiin hyödyntämällä monipuolisesti kerättyä aineistoa, kirjallisuudella sekä omakohtaista kokemusta tutkimusta suoritettaessa. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi erityisesti työnkuormituksen ja kustannustehokkuuden näkökulmasta tarkasteltaessa nousi organisaation sähköistäminen manuaalisesta työstä. Toinen merkittävä kehittämiskohde on sisäisten sidosryhmien tiedonkulku ja vuorovaikutustaidot. Haastatteluissa esiinnousseiden asioiden perusteella tämän opinnäytetyön aihetta voisi lähteä jatkamaan ja laajentaa näkökulmaa esimerkiksi laskentatoimeen vertaamalla työhyvinvoinnin kustannuksia henkilöstöresursseihin.