Henkilökohtainen sopivuus rikosseuraamustyöntekijän työhön
Viitikko, Marjut (2016)
Viitikko, Marjut
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295618
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tehdä näkyväksi rekrytointiin liittyvää arviointityötä siitä, mitä tarkoittaa henkilökohtainen sopivuus rikosseuraamustyöntekijän työhön. Tutkimuskysymyksenä on: ”mihin rekrytointia tekevät virkamiehet kiinnittävät huomiota arvioidessaan hakijan henkilökohtaista sopivuutta yhdyskuntaseuraamustyöhön?”.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu henkilöstö- ja osaamisen johtamisen sekä osaamisen ja henkilökohtaisen sopivuuden käsitteistä. Rikosseuraamusalan kehittämisympäristön elementteihin kuuluvat Oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinnon ohjaus sekä lainsäädännön reunaehdot, varsin marginaalinen ja moniongelmainen asiakaskunta, kriminologia sekä yhdyskuntaseuraamustyön monitahoinen ja muuttuva toimintaympäristö.
Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin Rikosseuraamuslaitoksen Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueella. Opinnäytetyössä haastateltiin yhdeksää (9) Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen rekrytointia virkatehtävissään tekevää yhdyskuntaseuraamustoimiston apulaisjohtajaa ja / tai johtajaa sekä kahta (2) Aluekeskuksen virkamiestä, jotka ovat osallisina rikosseuraamustyöntekijöiden rekrytointiprosesseissa. Haastattelumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelut toteutettiin syys – marraskuussa 2015. Aineiston analyysi on induktiivinen ja opinnäytetyön tulokset esitellään teemoiteltuina.
Opinnäytetyön tulosten perusteella rekrytointityöhön sekä henkilökohtaisen sopivuuden arviointiin liittyvä osaaminen on alueen yhdyskuntaseuraamustoimistoissa hyvällä tasolla. Henkilökohtaisen sopivuuden arviointi kulkee henkilönvalintaprosessin läpi ja on ikään kuin sisäänkirjoitettu osa sitä. Haastatteluaineistossa korostui se, että käsitepari soveltuvuus ja tehtävä ovat erottamattomassa yhteydessä toisiinsa ja rekrytoijan tulee tuntea rekrytoinnin kohteena oleva tehtävän vaatimukset hyvin. Rekrytointia pidettiin haastavana, mutta antoisana tehtävänä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan rikosseuraamustyöntekijän henkilökohtaisen sopivuuden elementit jakautuivat persoonaan ja ammatillisuuteen liittyviin tekijöihin, rikoksentekijään / rikoksesta epäiltyyn suhtautumiseen liittyviin tekijöihin, arvoihin ja asenteisiin liittyviin tekijöihin, tasapainoon tuen ja kontrollin välillä, byrokratiatyöhön ja toimeenpanotehtävään liittyviin tekijöihin sekä nuhteettomuus- ja turvallisuusvaatimukseen.
Opinnäytetyö tuotti uutta tietoa siitä, mitä henkilökohtaisen sopivuuden arvioinnin prosessissa tapahtuu ja mitä työkaluja siinä käytetään sekä siitä, mitä arvioinnissa painotetaan ja arvioidaan. Tietoa voidaan käyttää haastattelurunkojen ja rekrytoinnin kehittämisen välineenä. Sen avulla voidaan myös lisätä ymmärrystä rekrytoinnin tärkeydestä ja painopisteistä tilanteessa, jossa yhä enemmän työtä tehdään yhä vähemmillä resursseilla. Opinnäytetyön tuottama tieto voi synnyttää myös toisen asteen tuloksia tukemalla ja kehittämällä rikosseuraamusalan rekrytointia myös Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen ulkopuolella.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu henkilöstö- ja osaamisen johtamisen sekä osaamisen ja henkilökohtaisen sopivuuden käsitteistä. Rikosseuraamusalan kehittämisympäristön elementteihin kuuluvat Oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinnon ohjaus sekä lainsäädännön reunaehdot, varsin marginaalinen ja moniongelmainen asiakaskunta, kriminologia sekä yhdyskuntaseuraamustyön monitahoinen ja muuttuva toimintaympäristö.
Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin Rikosseuraamuslaitoksen Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueella. Opinnäytetyössä haastateltiin yhdeksää (9) Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen rekrytointia virkatehtävissään tekevää yhdyskuntaseuraamustoimiston apulaisjohtajaa ja / tai johtajaa sekä kahta (2) Aluekeskuksen virkamiestä, jotka ovat osallisina rikosseuraamustyöntekijöiden rekrytointiprosesseissa. Haastattelumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelut toteutettiin syys – marraskuussa 2015. Aineiston analyysi on induktiivinen ja opinnäytetyön tulokset esitellään teemoiteltuina.
Opinnäytetyön tulosten perusteella rekrytointityöhön sekä henkilökohtaisen sopivuuden arviointiin liittyvä osaaminen on alueen yhdyskuntaseuraamustoimistoissa hyvällä tasolla. Henkilökohtaisen sopivuuden arviointi kulkee henkilönvalintaprosessin läpi ja on ikään kuin sisäänkirjoitettu osa sitä. Haastatteluaineistossa korostui se, että käsitepari soveltuvuus ja tehtävä ovat erottamattomassa yhteydessä toisiinsa ja rekrytoijan tulee tuntea rekrytoinnin kohteena oleva tehtävän vaatimukset hyvin. Rekrytointia pidettiin haastavana, mutta antoisana tehtävänä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan rikosseuraamustyöntekijän henkilökohtaisen sopivuuden elementit jakautuivat persoonaan ja ammatillisuuteen liittyviin tekijöihin, rikoksentekijään / rikoksesta epäiltyyn suhtautumiseen liittyviin tekijöihin, arvoihin ja asenteisiin liittyviin tekijöihin, tasapainoon tuen ja kontrollin välillä, byrokratiatyöhön ja toimeenpanotehtävään liittyviin tekijöihin sekä nuhteettomuus- ja turvallisuusvaatimukseen.
Opinnäytetyö tuotti uutta tietoa siitä, mitä henkilökohtaisen sopivuuden arvioinnin prosessissa tapahtuu ja mitä työkaluja siinä käytetään sekä siitä, mitä arvioinnissa painotetaan ja arvioidaan. Tietoa voidaan käyttää haastattelurunkojen ja rekrytoinnin kehittämisen välineenä. Sen avulla voidaan myös lisätä ymmärrystä rekrytoinnin tärkeydestä ja painopisteistä tilanteessa, jossa yhä enemmän työtä tehdään yhä vähemmillä resursseilla. Opinnäytetyön tuottama tieto voi synnyttää myös toisen asteen tuloksia tukemalla ja kehittämällä rikosseuraamusalan rekrytointia myös Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen ulkopuolella.