Energiapuun korjuun vaikutukset koneistutettujen kuusentaimien kasvuun ja kasvuolosuhteisiin Keski-Suomessa
Lindström, Annette (2016)
Lindström, Annette
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604254937
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604254937
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, onko eri voimakkuuksilla toteutetulla ener-giapuun korjuulla vaikutusta koneistutettujen kuusen taimien kasvuun ja kasvuolosuhteisiin Keski-Suomessa. Tutkimus tehtiin vuonna 2008 laikkumätästetyllä ja koneellisesti 2-vuotiailla kuusen taimilla istutetulla kenttäkokeella koejäsenruutujen vertailuna. Tutkimuksessa käytetään myös Luonnonvarakeskuksen vuosien 2009 ja 2012 mittaustuloksia. Tieto energiapuunkorjuun vaikutuksista uuden puusukupolven kasvuun avohakkuualoilla on tärkeää etenkin metsänomistajille sekä metsäalan toimijoille.
Tutkimuksen kohteena olevaan koekenttään kuuluu kolme samankaltaista, itse-näistä lohkoa. Kussakin lohkossa on neljä eritavoin käsiteltyä energiapuun korjuu koejäsenruutua: Laikkumätästys ja kuusen istutus ilman energiapuunkorjuuta, hakkuutähteestä kerätty 70 %, hakkuutähteestä kerätty 70 % sekä kantoja jätetty 25 kpl/ha ja neljäntenä käsittelynä 100 %:nen hakkuutähteiden- ja kantojenkorjuu.
Tutkimukseen tarvittava maastoaineisto on kerätty kesäkuun alussa 2015. Taimien mittaukset suoritettiin maastossa kunkin lohkon koejäsenruutujen keskipisteestä käyttämällä 1 aarin ympyräkoealaa ja muuttamalla ne hehtaarikohtaisiksi tiedoiksi. Kasvillisuustiedot kerättiin neljältä 1 m2:n ruudulta kultakin koejäseneltä. Tiedot kirjattiin istutettujen kuusen taimien kappalemäärästä, pituudesta, vuoden 2014 kasvusta, kunnosta sekä mahdollisesta vikaantumisesta. Luontaisesti syntyneiden taimien kappalemäärä sekä keskipituus kirjattiin puulajeittain. Kasvilajien peittävyys arvioitiin visuaalisesti prosenttipeittävyytenä.
Tutkimuksen tulosten perusteella seitsemän vuoden kuluttua istutuksesta ei eri energiapuun korjuuvoimakkuuksilla käsitellyille koejäsenille syntynyt merkittäviä eroja istutettujen kuusen taimien keskipituudessa, vuosikasvussa taikka kunnossa. Käsittelyillä, joilta ei energiapuuta poistettu lainkaan, istutustaimien kappalemäärät olivat hieman alhaisemmat. Kantojen korjuu voimakkuudestaan riippumatta ei näytä merkittävästi lisäävän luontaisesti syntyneiden taimien määrää. Valtaosa istutustaimista on terveitä ja elinvoimaisia kaikilla käsittelyillä.
Tutkimuksen kohteena olevaan koekenttään kuuluu kolme samankaltaista, itse-näistä lohkoa. Kussakin lohkossa on neljä eritavoin käsiteltyä energiapuun korjuu koejäsenruutua: Laikkumätästys ja kuusen istutus ilman energiapuunkorjuuta, hakkuutähteestä kerätty 70 %, hakkuutähteestä kerätty 70 % sekä kantoja jätetty 25 kpl/ha ja neljäntenä käsittelynä 100 %:nen hakkuutähteiden- ja kantojenkorjuu.
Tutkimukseen tarvittava maastoaineisto on kerätty kesäkuun alussa 2015. Taimien mittaukset suoritettiin maastossa kunkin lohkon koejäsenruutujen keskipisteestä käyttämällä 1 aarin ympyräkoealaa ja muuttamalla ne hehtaarikohtaisiksi tiedoiksi. Kasvillisuustiedot kerättiin neljältä 1 m2:n ruudulta kultakin koejäseneltä. Tiedot kirjattiin istutettujen kuusen taimien kappalemäärästä, pituudesta, vuoden 2014 kasvusta, kunnosta sekä mahdollisesta vikaantumisesta. Luontaisesti syntyneiden taimien kappalemäärä sekä keskipituus kirjattiin puulajeittain. Kasvilajien peittävyys arvioitiin visuaalisesti prosenttipeittävyytenä.
Tutkimuksen tulosten perusteella seitsemän vuoden kuluttua istutuksesta ei eri energiapuun korjuuvoimakkuuksilla käsitellyille koejäsenille syntynyt merkittäviä eroja istutettujen kuusen taimien keskipituudessa, vuosikasvussa taikka kunnossa. Käsittelyillä, joilta ei energiapuuta poistettu lainkaan, istutustaimien kappalemäärät olivat hieman alhaisemmat. Kantojen korjuu voimakkuudestaan riippumatta ei näytä merkittävästi lisäävän luontaisesti syntyneiden taimien määrää. Valtaosa istutustaimista on terveitä ja elinvoimaisia kaikilla käsittelyillä.