Användning av säkerhetsbälte i ambulansens vårdutrymme : Vårdarnas upplevelser

Abstract

Avsikten med examensarbetet är att vid Räddningsverket i Östra Nyland kartlägga akutvårdarnas upplevelser kring användningen av säkerhetsbälte i ambulansernas vårdutrymme samt de mest påverkande faktorerna. Syftet med examensarbetet är att med det insamlade materialet erbjuda en möjlighet till utvecklingsarbete kring den eventuella problematik som undersökts. Examensarbetets exakta frågeställning lyder:

1) Hur upplever vårdarna användningen av säkerhetsbälte i ambulansens vårdutrymme på Räddningsverket i Östra Nyland?

2) Vilka är de mest påverkande faktorerna vid vårdarnas användning av säkerhetsbälte i ambulansens vårdutrymme?

Datainsamlingen gjordes genom semistrukturerade intervjuer av 16 olika akutvårdare på Östra Nylands Räddningsverk i Februari 2016. Intervjuerna tog plats på en av räddningsverkets brandstationer under fyra olika datum i början av Februari och alla akutvårdare från vård- samt grundnivå fick möjlighet att delta. Även brandmän som deltog i grundnivå verksamheten erbjöds möjlighet att delta. Samplet var jämt fördelat mellan grund och vårdnivå.

I resultatet påvisades en problematik bakom användningen av säkerhetsbälte i ambulansens vårdutrymme. Akutvårdarna använder sig av säkerhetsbälte mindre som vårdare än som förare i ambulans eller privat även om man har en hög medvetandegrad gällande riskerna. Man skulle gärna använda mera än man gör, men upplever det omöjligt att alltid använda bälte när man vårdar en patient. Trots detta anses arbetssäkerheten vara på en godtagbar nivå. De mest påverkande faktorerna visade sig vara placering av utrustning och patientens plötsliga vårdbehov.

Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa ensihoitajien kokemuksia turvavyön käytöstä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä ambulanssin hoitotilassa. Tutkimuksen tavoitteena on tämän avulla tarjoaa mahdollisuuden kehittää turvallisuuden osa-alueita, jotka tutkimuksen tuloksista ilmenee. Tutkimuskohteena on Itä-Uudenmaan Pelastuslaitos. Tutkimuskysymykset ovat:

1) Millaisena Itä-Uudenmaan Pelastuslaitoksen ensihoitajan kokevat turvavyön käytön ambulanssin hoitotilassa?

2) Mitkä ovat turvavyön käyttöön yleisimmin vaikuttavat tekijät ambulanssin hoitotilassa?

Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuuttatoista (16) ensihoitajaa Itä-Uudenmaan Pelastuslaitoksella helmikuussa 2016. Haastattelut suoritettiin yhdellä pelastuslaitoksen paloasemalla. Haastatteluihin varattiin neljä päivää ja siihen sai osallistua niin perus- kuin hoitotason ensihoitajat, riippumatta siitä, millä asemalla he työskentelevät. Myös ensihoitotehtäviä suorittavat palomiehet saivat osallistua tutkimukseen. Haastateltavissa oli yhtäläinen määrä niin perus- kuin hoitotason ensihoitajia.

Tutkimus osoitti puutteita ensihoitajien turvavyön käytössä ambulanssin hoitotilassa: Ensihoitajat käyttävät turvavyötä harvemmin ollessaan hoitotilassa kuin ajaessa ambulanssia, vaikka ovat tietoisia turvavyön käyttämättömyyteen liittyvistä riskeistä. Ensihoitajat haluaisivat käyttää turvavyötä enemmän, mutta kokevat mahdottomaksi jatkuvan turvavyön käytön hoitaessaan potilaita. Puutteista huolimatta työturvallisuuden taso koettiin tyydyttäväksi. Yleisimmät turvavyön käyttöön vaikuttavat

The aim of the study is to survey paramedics’ experiences and the most common factors regarding seatbelt usage in the care compartment at Eastern-Uusimaa Emergency Ser-vices Department. Through this the study will provide an opportunity to further develop safety measures regarding the possible issues looked upon in this study. The exact ques-tions of the study are:

1) How do paramedics experience seat belt usage in the ambulance care compartments at Eastern-Uusimaa Emergency Services Department?

2) Which are the most common factors regarding the paramedics seatbelt usage in the ambulances care compartment?

The survey was done through interviewing 16 paramedics at Eastern-Uusimaa Emergen-cy Services Department during February 2016. The interviews took place at one of the Emergency Services fire stations during four different days and all the paramedics from both upper and lower care-level were given the opportunity to participate, regardless of which station they were working at. Firefighters working with medical services were also allowed to participate. There was an even distribution between upper and lower level care-givers.

The results showed problems regarding seat belt usage in the care compartment. The par-amedics are belted less in the care compartment than while driving, even though they are well aware of the risks. They would like to use the seat belt more often, but consider it impossible to be seated all the time while giving care. Nonetheless the work safety is considered to be at an acceptable level. The most common factors proved to be the placement of equipment as well as the patient’s acute need of care.