Miehet keittiössä : opiskelijoiden kokemuksia kotitalousopetuksen merkityksestä Kuopion kansalaisopistossa
Korhonen, Anu (2016)
Korhonen, Anu
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603173299
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603173299
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida miehille suunnattujen ruuanvalmistuskurssien merkitystä, hyötyä ja vaikutusta erityisesti sosiaalisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin Kuopion kansalaisopistossa. Kansalaisopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, joissa opiskelu on omaehtoista ja perustuu aikuisten omiin opiskelutavoitteisiin. Toiminta on kaikille avointa ilman ikä- tai taustakoulutusrajoja. Suurin osa opiskelijoista on naisia, mutta Kuopion kansalaisopistossa kotitalouden kurssit ovat houkutelleet mukaan myös paljon miehiä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutuksia sekä opiskelijan että yhteiskunnan näkökulmasta. Lisäksi käsitellään vapaan sivistystyön kotitalousopetusta, ruuan ja syömisen sosiaalista merkitystä sekä kotona tapahtuvan ruuanvalmistuksen työnjakoa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen kohderyhmänä oli lukuvuoden 2012–2013 miesten ruuanvalmistuskurssien 88 opiskelijaa. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin kyselyä, mikä mahdollisti kaikkien opiskelijoiden osallistumisen tutkimukseen. Kysely toteutettiin puolistrukturoidulla lomakkeella 25.3 -19.4.2013 välisenä aikana. Vastausprosentiksi tuli 81 %. Keskeinen tutkimusaineisto muodostui avoimiin kysymyksiin saaduista vastauksista. Ne analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä kartoittamalla vastauksista opintojen hyötyjä ja vaikutuksia kuvaavia ilmaisuja, joista muodostettiin edelleen teemoja.
Tulosten mukaan opintojen aloittamiseen vaikuttivat eniten tarve oppia ruuanvalmistusta ja kiinnostus ruuanlaittoa kohtaan. Opintojen jatkuessa pidempään, ryhmään kuuluminen ja ystävyyssuhteet korostuivat osallistumisen syinä. Positiivisen oppimiskokemuksen muodostumiseen vaikuttivat eniten ryhmän hyvä yhteishenki, opettaja henkilönä sekä uusien tietojen ja taitojen oppiminen.
Kurssille osallistumisen suurimmat vaikutukset olivat itseluottamuksen- ja itsetunnon paraneminen, henkinen hyvinvointi, innostus jatkaa oppimista, sosiaaliset verkostot sekä opituista taidoista seuranneet käytännön hyödyt,
kuten monipuolisempi ruokavalio sekä valmius vastata ruokataloudesta. Perheen ja lähiyhteisön tasolla tämä näkyi kotitöiden jakamisena sekä haluna laittaa ruokaa myös vieraille ja ylläpitää näin sosiaalisia suhteita. Yhteiskunnan tasolle vaikutukset heijastuvat ennaltaehkäisevänä sosiaali- ja terveystyönä, aktiivisena kansalaisuutena sekä elinikäisen oppimisen valmiuksien lisääjänä.
Tulokset lisäävät oppimista koskevaa tietoa, joten niitä voidaan hyödyntää sekä kotitalousopetuksen että muidenkin miehille suunnattujen kurssien kehittämisessä. Tutkimus tuo myös esille kotitalousopetuksen merkitystä arjen hallinnalle tärkeiden taitojen lisääjänä sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä. Tämä tieto voi auttaa turvaamaan opetuksen järjestämiseen tarvittavia resursseja myös tulevaisuudessa. Tulokset voivat myös innostaa muita kansalaisopistoja järjestämään miehille suunnattua kotitalousopetusta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutuksia sekä opiskelijan että yhteiskunnan näkökulmasta. Lisäksi käsitellään vapaan sivistystyön kotitalousopetusta, ruuan ja syömisen sosiaalista merkitystä sekä kotona tapahtuvan ruuanvalmistuksen työnjakoa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen kohderyhmänä oli lukuvuoden 2012–2013 miesten ruuanvalmistuskurssien 88 opiskelijaa. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin kyselyä, mikä mahdollisti kaikkien opiskelijoiden osallistumisen tutkimukseen. Kysely toteutettiin puolistrukturoidulla lomakkeella 25.3 -19.4.2013 välisenä aikana. Vastausprosentiksi tuli 81 %. Keskeinen tutkimusaineisto muodostui avoimiin kysymyksiin saaduista vastauksista. Ne analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä kartoittamalla vastauksista opintojen hyötyjä ja vaikutuksia kuvaavia ilmaisuja, joista muodostettiin edelleen teemoja.
Tulosten mukaan opintojen aloittamiseen vaikuttivat eniten tarve oppia ruuanvalmistusta ja kiinnostus ruuanlaittoa kohtaan. Opintojen jatkuessa pidempään, ryhmään kuuluminen ja ystävyyssuhteet korostuivat osallistumisen syinä. Positiivisen oppimiskokemuksen muodostumiseen vaikuttivat eniten ryhmän hyvä yhteishenki, opettaja henkilönä sekä uusien tietojen ja taitojen oppiminen.
Kurssille osallistumisen suurimmat vaikutukset olivat itseluottamuksen- ja itsetunnon paraneminen, henkinen hyvinvointi, innostus jatkaa oppimista, sosiaaliset verkostot sekä opituista taidoista seuranneet käytännön hyödyt,
kuten monipuolisempi ruokavalio sekä valmius vastata ruokataloudesta. Perheen ja lähiyhteisön tasolla tämä näkyi kotitöiden jakamisena sekä haluna laittaa ruokaa myös vieraille ja ylläpitää näin sosiaalisia suhteita. Yhteiskunnan tasolle vaikutukset heijastuvat ennaltaehkäisevänä sosiaali- ja terveystyönä, aktiivisena kansalaisuutena sekä elinikäisen oppimisen valmiuksien lisääjänä.
Tulokset lisäävät oppimista koskevaa tietoa, joten niitä voidaan hyödyntää sekä kotitalousopetuksen että muidenkin miehille suunnattujen kurssien kehittämisessä. Tutkimus tuo myös esille kotitalousopetuksen merkitystä arjen hallinnalle tärkeiden taitojen lisääjänä sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä. Tämä tieto voi auttaa turvaamaan opetuksen järjestämiseen tarvittavia resursseja myös tulevaisuudessa. Tulokset voivat myös innostaa muita kansalaisopistoja järjestämään miehille suunnattua kotitalousopetusta.