HELSINGIN KAUPUNGINSAIRAALAN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SUUNTAUTUVA POTILASOHJAUS : Toimintatutkimus

Abstract

Tutkimuksen lähtökohtana on Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa vuonna 2013 aloitettu potilasohjauksen uudistaminen. Potilasohjausta alettiin muuttaa entisen alueittaisen potilasohjausmallin sijaan potilasprofiilien mukaiseen potilasohjaukseen. Lisäksi uudistuksen kohteena oli myös poti-lasohjauksen tietojärjestelmä Navitas-siirtoportaali. Helsingin sosiaali- ja terveysviraston strategiassa yhtenä tavoitteena on HUS-siirtoviivemaksujen välttäminen kokonaan vuosina 2014–2016. Potilasohjauksen kehittämiseen liittyy myös kaikkien osapuolien sitouttaminen strategisiin tavoitteisiin. Tämän toimintatutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on yhtenäistää ja kehittää Helsingin kaupungin Sairaala, kuntoutus, hoiva-osaston sairaaloiden potilasohjausta HUS:n erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon tehokkaammaksi ja yhdenmukaisemmaksi. Toisena tavoitteena on hyvien käytänteiden tuottaminen hoitoonohjauksen tueksi ja sujuvoittamiseksi strategisten tavoitteiden suuntaisesti yhdessä hoitoketjun eri toimijoiden kanssa. Tutkimus rajataan koskemaan ainoastaan erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon koskevaa potilasohjausta ja siihen liittyvää potilaiden jatkohoidon järjestämistä HUS:n erikoissairaanhoidosta siirtoilmoitetuille potilaille.

Kaupunginsairaalan potilasohjaukseen osallistuville lähetettiin kyselylomake 14 ammattihenkilölle 10/2014. Kohderyhmänä olivat kaupunginsai-raaloiden (Laakso, Malmi, Herttoniemi ja Suursuo) sisäänotosta vastaavat lääkärit (ylilääkärit, apulaisylilääkärit) ja jonohoitajat. Vastauksia saatiin 11 kpl. Vastausprosentti oli 78,57 %. Lisäksi käytiin tutustumassa kaupunginsairaalan jonohoitajien työhön. Tämän ohella toimintatutkimuksen aikana pidettiin seitsemän yhteistyökokousta, jolloin käsiteltiin suunnitelmallisesti potilasohjaukseen liittyviä asioita. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin avulla.

Tämän toimintatutkimuksen tulokset osoittivat, että Helsingin kaupunginsairaaloiden erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon suuntautuvaa potilasohjausta on mahdollista kehittää ja yhtenäistää säännöllisten yhteistyötapaamisten kautta. Siirtoviiveitä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon voidaan lyhentää säännöllisten tapaamisten ja yhteistyössä tapahtuvan toiminnan suunnittelun avulla. Strategisiin tavoitteisiin sitouttamista on mahdollista edistää verkostotapaamisissa ja tätä kautta estää siirtoviivemaksujen syntymistä. Tutkimuksessa kävi myös ilmi se, että potilasohjauksen kehittäminen tulee olla jatkuva prosessi johtuen hoitoketjuissa ja koko toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista.

The starting point of the study is in 2013 when the health reform off care coordination in Helsinki social services and health care started. Patient´s care coordination began to change of the former care coordination model rather than per region, according to the patient profile departments. In addition, the reform was also the subject of care coordination information system Navitas-transfer portal. One of the aims of Helsinki Department of Social Services and health care strategy is to avoid HUS-transfer delay payments altogether in 2014-2016. The development of care coordination is also associated with all-party commitment to strategic objectives. As a first action research aims to harmonize and develop the Helsinki City hospital care coordination from specialized medical care to primary health care more efficient and more consistent. The second objective is to produce good practice to support and streamline the patient care coordination, together with the different actors of the treatment chain, parallel to the nursing department's strategic objectives. The study shall be limited to care coordination on basic health care from specialized health care and related to patient follow-up care organization of HUS-patients.

Questionnaire was sent to 14 professionals who were participating in the City hospital care coordination in October 2014. The target group was the city's hospitals (Laakso, Malmi, Herttoniemi and Suursuo) responsible physicians (senior physician, assistant physician) and queue managers. Responses were received from 11 pcs. The response rate was 78.57%. In addition, the researcher went to the city hospital exploring the queue manager´s work. In addition, the study took place during the seven co-operation meeting, when discussed in a planned issues related to patient counseling. The data was processed using content analysis. The results of this action research showed that the care coordination of City of Helsinki hospitals, from specialized medical care to primary health care, is possible to develop and consolidate the co-operation through regular meetings. Transfer delays from specialized medical care to primary health care can be shortened by regular meetings and collaborative action planning. The results of the study shows that it is possible to promote the engagement to the strategic objectives through cooperation meetings, and in this way to prevent the emergence of transfer delay payments. The study also showed that the development of care coordination should be a continuous process, due the changes of care chains and the whole operating environment.