Nuorten ravitsemuskäyttäytyminen ja ravitsemussuositukset : kyselytutkimus yläkouluikäisille nuorille
Tenhunen, Sanni (2015)
Tenhunen, Sanni
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112618058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112618058
Tiivistelmä
Ravitsemuskäyttäytymisellä tarkoitetaan käyttäytymistaipumusta, joka kohdistuu ravintoon.
Ravitsemuskäyttäytymistä kuvataan jokapäiväisenä ravinnon käyttämisenä eli kyseessä on enemmän kuin
ravitsemustottumukset. Käytännössä se sisältää ravitsemustottumusten lisäksi esimerkiksi ateriarytmin ja syödyn ruoan määrän.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata nuorten ravitsemuskäyttäytymistä ja arvioida onko se
suositustenmukaista. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä nuorten ravitsemuskäyttäytymisestä, jotta tulevina terveydenhoitajina osaisimme ohjata ja neuvoa nuoria nykyistä paremmin.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimukseen osallistui yläkouluikäisiä nuoria (n=35) erään Ylä-Savon peruskoulun kaikilta luokka-asteelta (7-, 8- ja 9-luokkalaiset) Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka suunniteltiin itse perustuen olemassa olevaan teoriatietoon. Kysely toteutettiin Webropol-ohjelman avulla toukokuussa 2015. Aineisto analysoitiin laskemalla muun muassa frekvenssejä ja prosentteja.
Tutkimustulosten mukaan nuorten ravitsemuskäyttäytyminen on suosituksiin nähden puutteellista. Nuoret eivät syö säännöllisesti. Lisäksi he syövät liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Kalan syönti on myös suosituksiin nähden liian vähäistä. Nuorten ravitsemuskäyttäytymisessä on myös hyviä asioita: he käyttävät lautasmallia melko usein, viljatuotteet kuuluvat ruokavalioon päivittäin yli puolella vastaajista, punaisen lihan kuluttaminen ei ole päivittäistä, nuoret käyttävät maitotuotteita ja herkkujen syönti on yleensä kerran viikossa tapahtuvaa. Perheellä on eniten vaiku-tusta nuoren ravitsemuskäyttäytymisessä. Ruokavalintoja tehdessään nuoret miettivät lisäksi muun muassa ruoan makua, tuoksua ja ulkonäköä. Yleensä mietitään vain tätä hetkeä tulevaisuuden sijaan.
Terveydenhoitajan tulee ottaa puheeksi esimerkiksi terveystarkastuksissa ravitsemukseen liittyvät asiat ja keskustel-la nuorten kanssa näistä asioista. Lisäksi olisi tärkeää, että kouluterveydenhoitajat olisivat mukana muun muassa vanhempainilloissa ja kertoisivat nuorten vanhemmille ravitsemukseen liittyvistä asioista. Opettajat voivat myös ke-hittää omaa opetustaan ongelmakohtien osalta.
Ravitsemuskäyttäytymistä kuvataan jokapäiväisenä ravinnon käyttämisenä eli kyseessä on enemmän kuin
ravitsemustottumukset. Käytännössä se sisältää ravitsemustottumusten lisäksi esimerkiksi ateriarytmin ja syödyn ruoan määrän.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata nuorten ravitsemuskäyttäytymistä ja arvioida onko se
suositustenmukaista. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä nuorten ravitsemuskäyttäytymisestä, jotta tulevina terveydenhoitajina osaisimme ohjata ja neuvoa nuoria nykyistä paremmin.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimukseen osallistui yläkouluikäisiä nuoria (n=35) erään Ylä-Savon peruskoulun kaikilta luokka-asteelta (7-, 8- ja 9-luokkalaiset) Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka suunniteltiin itse perustuen olemassa olevaan teoriatietoon. Kysely toteutettiin Webropol-ohjelman avulla toukokuussa 2015. Aineisto analysoitiin laskemalla muun muassa frekvenssejä ja prosentteja.
Tutkimustulosten mukaan nuorten ravitsemuskäyttäytyminen on suosituksiin nähden puutteellista. Nuoret eivät syö säännöllisesti. Lisäksi he syövät liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Kalan syönti on myös suosituksiin nähden liian vähäistä. Nuorten ravitsemuskäyttäytymisessä on myös hyviä asioita: he käyttävät lautasmallia melko usein, viljatuotteet kuuluvat ruokavalioon päivittäin yli puolella vastaajista, punaisen lihan kuluttaminen ei ole päivittäistä, nuoret käyttävät maitotuotteita ja herkkujen syönti on yleensä kerran viikossa tapahtuvaa. Perheellä on eniten vaiku-tusta nuoren ravitsemuskäyttäytymisessä. Ruokavalintoja tehdessään nuoret miettivät lisäksi muun muassa ruoan makua, tuoksua ja ulkonäköä. Yleensä mietitään vain tätä hetkeä tulevaisuuden sijaan.
Terveydenhoitajan tulee ottaa puheeksi esimerkiksi terveystarkastuksissa ravitsemukseen liittyvät asiat ja keskustel-la nuorten kanssa näistä asioista. Lisäksi olisi tärkeää, että kouluterveydenhoitajat olisivat mukana muun muassa vanhempainilloissa ja kertoisivat nuorten vanhemmille ravitsemukseen liittyvistä asioista. Opettajat voivat myös ke-hittää omaa opetustaan ongelmakohtien osalta.