Huonokuuloisten nuorten ääni kuuluviin digihoitopolun sisällön kehittäjinä : teemahaastattelu 18- vuotta täyttäneille nuorille
Hautajärvi, Tanja (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501201695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501201695
Tiivistelmä
Suomen hallitusohjelman asettamien tavoitteiden mukaisesti vuonna 2023 toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet kehittävät voimakkaasti digitaalisia palveluja vastaamaan asiakaspalvelujen tarpeita.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli hankkia tietoa, millaisia palveluja huonokuuloiset nuoret haluaisivat digihoitopolulla olevan. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin teemahaastatteluna 18 vuotta täyttäneille huonokuuloisille nuorille.
Haastattelujen avulla pyrittiin kartoittamaan asiakasymmärrystä ja selvittämään millainen ihannedigihoitopolku nuorten mielestä olisi. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysia.
Tutkimustuloksista nousi esille kaksi teemaa digitaalisen palvelun kehittämisen pohjaksi. Toinen liittyi digihoitopolun sisältöön, millaisia palveluja huonokuuloiset nuoret sinne halusivat. Toinen teema nosti esille aistivammaisuuden kautta tulevat erityistarpeet palvelun tekniselle toteuttamiselle.
Nuorten toiveissa digihoitopolulle oli saada teknisesti moniaistisesti toteutettu kattavasti tietoa sisältävä palvelukokonaisuus, jonka kautta olisi mahdollista saada vertaistukipalvelu, ajanvarauspalvelu, luotettavaa tietoa kuulon kuntoutuksesta sekä yhteys kuulon kuntoutuksen ammattilaisiin.
Nuorten kanssa tehdyn kehittämistyön tulosten analysoinnin jälkeen voidaan todeta, että digihoitopolut ovat osa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen digitaalisen sote-keskuksen kehittämistyötä ja digihoitopolun rakenteelliseen pohjaan voitaisiin lähteä suunnittelemaan joitakin asiakokonaisuuksia nuorten esille tuomista toiveista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että digitaalisten palvelujen kehittämisvaiheessa olisi tärkeää ottaa palvelujen tulevat käyttäjät suunnitteluvaiheessa mukaan, jotta palvelun sisältö ja tekninen toteutus vastaisivat parhaalla mahdollisella tavalla asiakasryhmän tarpeisiin. Nuorten mukaan ottaminen kehittämistyöhön koettiin tärkeäksi ja osallisuuden tunnetta nostavaksi kokemukseksi. Ammattilaisten kannalta olisi tärkeää saada riittävästi resurssia kehittämistyötä varten, jotta palveluja voitaisiin tulevaisuudessa laadukkaasti kehittää.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli hankkia tietoa, millaisia palveluja huonokuuloiset nuoret haluaisivat digihoitopolulla olevan. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin teemahaastatteluna 18 vuotta täyttäneille huonokuuloisille nuorille.
Haastattelujen avulla pyrittiin kartoittamaan asiakasymmärrystä ja selvittämään millainen ihannedigihoitopolku nuorten mielestä olisi. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysia.
Tutkimustuloksista nousi esille kaksi teemaa digitaalisen palvelun kehittämisen pohjaksi. Toinen liittyi digihoitopolun sisältöön, millaisia palveluja huonokuuloiset nuoret sinne halusivat. Toinen teema nosti esille aistivammaisuuden kautta tulevat erityistarpeet palvelun tekniselle toteuttamiselle.
Nuorten toiveissa digihoitopolulle oli saada teknisesti moniaistisesti toteutettu kattavasti tietoa sisältävä palvelukokonaisuus, jonka kautta olisi mahdollista saada vertaistukipalvelu, ajanvarauspalvelu, luotettavaa tietoa kuulon kuntoutuksesta sekä yhteys kuulon kuntoutuksen ammattilaisiin.
Nuorten kanssa tehdyn kehittämistyön tulosten analysoinnin jälkeen voidaan todeta, että digihoitopolut ovat osa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen digitaalisen sote-keskuksen kehittämistyötä ja digihoitopolun rakenteelliseen pohjaan voitaisiin lähteä suunnittelemaan joitakin asiakokonaisuuksia nuorten esille tuomista toiveista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että digitaalisten palvelujen kehittämisvaiheessa olisi tärkeää ottaa palvelujen tulevat käyttäjät suunnitteluvaiheessa mukaan, jotta palvelun sisältö ja tekninen toteutus vastaisivat parhaalla mahdollisella tavalla asiakasryhmän tarpeisiin. Nuorten mukaan ottaminen kehittämistyöhön koettiin tärkeäksi ja osallisuuden tunnetta nostavaksi kokemukseksi. Ammattilaisten kannalta olisi tärkeää saada riittävästi resurssia kehittämistyötä varten, jotta palveluja voitaisiin tulevaisuudessa laadukkaasti kehittää.