Kivun riskitekijöiden tunnistaminen. Työkalun kehittäminen ja ehdotus leikkauskipupotilaan hoitopoluksi.

Abstract

Leikkauksen jälkeistä pitkittynyttä kipua esiintyy 10–50 % leikkauspotilaista. Pitkittynyt kipu johtaa korkeaan terveydenhuollon kulutukseen, yksilön huonompiin kliinisiin tuloksiin, opioidien käyttöön ja huonompaan elämänlaatuun. Nämä korostavat tarvetta kehittää toimintasuunnitelmia leikkaus kivun pitkittymisen ehkäisemiseksi. Vaikka tutkimuksissa on havaittu useita riskitekijöitä pitkittyneelle postoperatiiviselle kivulle, puuttuvat vielä tehokkaat työkalut näiden riskien tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa painotetaan palvelujen saatavuuden parantamista ja yhteensovittamista asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Leikkauksen jälkeisen pitkittyneen kivun hoitopolun suunnitteleminen, erityisesti subakuutissa kivunhoidon vaiheeseen, voi olla yksi osa tätä uudistusta.

Opinnäytetyön tarkoitus oli lisätä moniammatillisen henkilökunnan tietoisuutta leikkauksen jälkeisen pitkittyneen kivun riskitekijöistä sekä edistää leikkauksen jälkeistä pitkittyneen kivun hoidon laatua. Kehittämistyön tavoitteena oli palvelumuotoilun keinoin kehittää leikkauksen jälkeisen pitkittyneen kivun riskitekijöiden tunnistamistyökalu sekä kerätä ja koota yhteen ehdotukset moniammatillisen tiimin toiminnoista tunnistamistyö-kalua käytettäessä Keski-Suomen hyvinvointialueen operatiivisella palvelualueella.

Opinnäytetyön tuloksena todetaan, että tavoiteltuihin kehittämistyön tarkoitukseen ja tavoitteisiin päästiin. Moniammatillisen asiantuntija kehittäjäryhmän kanssa kehitetty kivun riskitekijöiden tunnistamistyökalu sisältää kaksikymmentä kysymystä, joita voidaan käyttää leikkausta edeltävien terveystietojen keräämiseen. Lisäksi syntyi ehdotus leikkauskipupotilaan hoitopoluksi Sairaala Novan operatiivisella palvelualueella. Ehdotuksen keskeinen tavoite on kehittää sairaanhoitajavetoinen kirurgian kipupalvelu, joka tarjoaisi 3–6 kuukauden ajan tukea leikkauksen jälkeen kipupotilaille. Eri ammattilaisten välinen yhteistyö on avainasemassa leikkauspotilaan kivunhoidossa, ja kivunhoidon ohjaus kuuluu jokaiselle hoitopolun jäsenelle.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tunnistamistyökalu auttaa ammattilaista havaitsemaan potilaasta löytyviä kivun riskitekijöitä. Kivunhoidon tulee olla ennakoivaa ja kohdennettua. Potilaat, joilla on tunnistettu kivun riskitekijöitä, tulee ottaa huomioon jo leikkauksen suunnitteluvaiheessa ja tarjota heille kivun hoidon tukea koko hoitopolun ajan. Jatkotutkimusaiheena esitetään kivun riskitekijöiden tunnistamistyökalun luotettavuuden ja toistettavuuden tutkimista isommalla määrällä potilaita.

*****************************************************************************************

Screening for pain risk factors. Development of a tool and proposal for a care pathway for patients with post-surgical pain.

Chronic post-operative pain occurs in 10–50 % of surgical patients. Prolonged pain leads to high healthcare costs, poorer clinical outcomes for the individual, opioid use and poorer quality of life. These highlight the need to develop action plans to prevent prolonged post-operative pain. Studies have recognized several risk factors for prolonged post-operative pain, but tools to identify risk factors and preventive interventions are missing. The Future Health and Social Services Centres programme emphasises improving access to services and adapting them to the needs of clients. The identification of patient risk factors is instrumental in designing a targeted prolonged post-operative pain care pathway, especially during the subacute phase.

The aim of the thesis was to enhance awareness of risk factors for prolonged post-operative pain among healthcare professionals and to improve the quality of prolonged post-operative pain management. The aim was also to develop a tool for screening risk factors for postoperative prolonged pain using service design methods and to collect and compile suggestions for the activities of the multidisciplinary professionals when using the screening tool in the Hospital Nova in the Wellbeing Services County of Central Finland.

Based on the result, the aim and objectives of the development work were achieved. The pain risk factor screening tool developed with a multi-professional expert team contains twenty questions, which can be used to collect preoperative health information. In addition, a proposal for a care pathway for prolonged post-operative pain was also developed. One of the main elements of the proposal is the development of a nurse-led surgical pain service to support patients in the subacute phase of post-operative pain for 3-6 months. Collaboration between different professionals is key to the pain management of the surgical patient, and pain management guidance is the responsibility of each member of the care pathway.

In conclusion, the screening tool helps professional to identify the risk factors for pain in patient. Pain management should be proactive and targeted. Patients with identified pain risk factors should be considered at the planning stage of surgery and provided with pain management support throughout the treatment path-way. Further research is recommended to evaluate the tool's reliability and reproducibility in a larger patient population.