Hyvinvointitarkastuksen vaikutus seniorin hyvinvointiin : seniorin hyvinvointineuvolan asiakkaiden kokemuksia

Abstract

Väestörakenne muuttuu väestön ikääntyessä ja tämän muutoksen odotetaan lisäävän terveydenhuollon kysyntää. Ennustetaan, että Suomen väestöstä vuonna 2040 lähes kolmasosa väestöstä on yli 65-vuotiaita. Myös Keski-Suomen hyvinvointialueen asukkaista 28,3 % tulee olemaan yli 65-vuotiaita vuonna 2035. Ikääntyneiden toimintakyky on parantunut viime vuosikymmeninä, mutta ikääntyneiden tulisi kuitenkin olla toimintakykyisiä vielä nykyistä pidempään, jotta palvelujärjestelmä kestäisi myös tulevaisuudessa.

Seniorin hyvinvointineuvolan toiminta aloitettiin vuonna 2023 Keski-Suomen hyvinvointialueella. Seniorin hyvinvointineuvolan toiminta on suunnattu yli 65-vuotiaille, jotka asuvat itsenäisesti kotona, eikä heillä ole säännöllisiä koti- tai asumispalveluita. Seniorin hyvinvointineuvolan palveluihin kuuluu myös 68-vuotiaille senioreille tehtävä seniorin kokonaisvaltainen hyvinvointitarkastus joko lähi- tai etävastaanottona.

Opinnäytetyö toteutettiin Keski-Suomen hyvinvointialueen toimeksiantona. Toimeksiannon tarkoituksena oli tutkia seniorin hyvinvointineuvolan hyvinvointitarkastuksen vaikutusta seniorin hyvinvointiin. Tavoitteena oli saada tietoa hyvinvointitarkastuksen vaikutuksesta seniorin hyvinvointiin seniorin itsensä kokemana. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena hyödyntäen laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Monimenetelmätutkimuksella saatiin paremmin asiakkaan ääni kuuluviin, sekä pystyttiin ymmärtämään muutosta paremmin sen kuvaamisen lisäksi. Tutkimusaineisto kerättiin kyselomakkeella, joka lähetettiin hyvinvointitarkastukseen osallistuneille senioreille. Aineistoa analysoitiin määrällisesti sekä laadullisen sisällönanalyysin keinoin.

Saatujen tulosten perusteella voitiin todeta asiakkaiden tyytyväisyys hyvinvointitarkastuksen pitäneen ammattihenkilön toimintaan. Suurin osa vastaajista myös suosittelisi hyvinvointitarkastusta ystävilleen ja läheisilleen. Monella vastaajalla elintavat olivat jo terveelliset ja kunnossa, jolloin he eivät kokeneet tarvetta muutoksille elintavoissa tai ajattelutavassaan. Vastaanotolla lähes kaikki saivat kuitenkin suosituksia terveyteensä liittyen, ja näistä suosituksista moni kertoi saaneensa hyötyä. Kuitenkaan lähes puolet eivät muuttaneet hyvinvointitarkastuksen jälkeen ajattelutapaansa elintavoistaan, hyvinvoinnistaan tai terveydestään. Lähes kolmasosa koki hyvinvointinsa paremmaksi hyvinvointitarkastuksen jälkeen.