"Jotain nyt vaan puuttuu nuorten työelämätaidoista.." Nuorten työtaitajavalmennus Porvoossa
Heiskanen, Mia (2015)
Heiskanen, Mia
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112317348
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112317348
Tiivistelmä
Kehittämistehtävä on osa Porvoon alueen nuorisotakuun toteutumista edistävää, Euroopan Sosiaalirahaston tukemaa Bestis- tukea työllistymiseen hanketta. Hankkeessa on vastattu mm. Porvoon kaupungin kesätyösetelin koordinoista eli välitetty koululaisia ja opiskelijoita töihin paikallisiin yrityksiin. Aiemman, vuonna 2014 toteutetun Bestis-Nuorisotakaajat hankkeen aikana kesätyösetelillä nuoria työllistäneet työnantajat nostivat vahvasti palautteissaan esiin kesätöihin tulleiden nuorten työelämätaitoihin liittyviä haasteita ja puutteita. Tämä kehittämistehtävä pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen.
Nuorten työelämätaitojen lisäämiseksi kehitettiin työtaitajavalmennus. Työtaitajavalmennus syntyi nuorten kanssa yhdessä tekemällä. Työskentely koostui viidestä lähitapaamisesta ja pienistä tehtävistä työpajatyöskentelyn välillä. Keskiössä oli vertaisoppiminen: valmennuksen suunnittelu ja toteutus tapahtuvat ” nuorelta nuorelle”.
Työtaitajavalmennuksessa toteutuksen menetelmänä tutkija käytti coaching-menetelmää mukaellen. Olennaisessa osassa työskentelyä olivat erilaiset osallistavat ja toiminnalliset menetelmät.
Aineistoa kerättiin työpajojen avulla kokeilemalla, havainnoimalla sekä työnantajille tehtyjen teemahaastattelujen avulla. Lähtökartoitushaastattelujen avulla työnantajat pääsivät vaikuttamaan työtaitajavalmennukseen sisältöön nostettuihin teemoihin. Projektin päätteeksi työnantajille tehdyissä haastatteluissa arvioitiin projektissa mukana olleiden nuorten työelämätaitoja.
Kehittämistehtävän tietoperusta rakentuu coachingin lisäksi työelämän muutoksen, eri työelämän sukupolvien, oppimisen ja osallistamisen viitekehykseen. Työelämässä tarvittavat taidot ovat muuttuneet maailman muuttumisen myötä. Oppiminen ja opetus perustuvat silti yhä pitkälti opettajakeskeiseen luentomaiseen opetukseen, jossa opettaja opettaa ja oppilas kuuntelee. Tänä päivänäkin arvostetaan enemmän tietoperustaista oppimista ja tekemällä oppiminen on jäänyt vähemmälle. Työelämä kuitenkin odottaa, että työelämään tulevat nuoret olisivat oma-aloitteisia, rohkeita, oikean asenteen omaavia, vastuuntuntoisia, hyvät vuorovaikutustaidot omaavia ja innokkaita oppimaan. Saavuttaakseen työnantajien odottamat työelämätaidot tulisi opetuksen ja oppimisenkin olla osallistavaa, innostavaa ja tulevia työelämätaitoja kerryttävää. Tärkeää olisi oppia oppimaan ja toimimaan yhdessä toisten kanssa. Tekemällä oppiminen kartuttaa työnantajien odottamia työelämätaitoja.
Tutkimuksen tuloksena syntyi työtaitajavalmennusmalli. Työtaitajavalmennusmallin avulla syntyvä työtaitajavalmennus on aina uusi, ajankohtainen ja erilainen, sillä nuoret itse määrittävät valmennusta suunnitellessaan valmennuksen sisällön ja löytävät omat tapansa oppia ja viestiä työelämätaitoja toisille nuorille. Yksi parhaita tapoja oppia onkin opettaa asioita toisille.
Lopputuloksena voidaan todeta, että työtaitajavalmennus näyttää antavan nuorille hyviä eväitä menestymiseen työelämässä ja vahvistavan tarvittavia työelämätaitoja työelämän alkutaipaleelle.
Nuorten työelämätaitojen lisäämiseksi kehitettiin työtaitajavalmennus. Työtaitajavalmennus syntyi nuorten kanssa yhdessä tekemällä. Työskentely koostui viidestä lähitapaamisesta ja pienistä tehtävistä työpajatyöskentelyn välillä. Keskiössä oli vertaisoppiminen: valmennuksen suunnittelu ja toteutus tapahtuvat ” nuorelta nuorelle”.
Työtaitajavalmennuksessa toteutuksen menetelmänä tutkija käytti coaching-menetelmää mukaellen. Olennaisessa osassa työskentelyä olivat erilaiset osallistavat ja toiminnalliset menetelmät.
Aineistoa kerättiin työpajojen avulla kokeilemalla, havainnoimalla sekä työnantajille tehtyjen teemahaastattelujen avulla. Lähtökartoitushaastattelujen avulla työnantajat pääsivät vaikuttamaan työtaitajavalmennukseen sisältöön nostettuihin teemoihin. Projektin päätteeksi työnantajille tehdyissä haastatteluissa arvioitiin projektissa mukana olleiden nuorten työelämätaitoja.
Kehittämistehtävän tietoperusta rakentuu coachingin lisäksi työelämän muutoksen, eri työelämän sukupolvien, oppimisen ja osallistamisen viitekehykseen. Työelämässä tarvittavat taidot ovat muuttuneet maailman muuttumisen myötä. Oppiminen ja opetus perustuvat silti yhä pitkälti opettajakeskeiseen luentomaiseen opetukseen, jossa opettaja opettaa ja oppilas kuuntelee. Tänä päivänäkin arvostetaan enemmän tietoperustaista oppimista ja tekemällä oppiminen on jäänyt vähemmälle. Työelämä kuitenkin odottaa, että työelämään tulevat nuoret olisivat oma-aloitteisia, rohkeita, oikean asenteen omaavia, vastuuntuntoisia, hyvät vuorovaikutustaidot omaavia ja innokkaita oppimaan. Saavuttaakseen työnantajien odottamat työelämätaidot tulisi opetuksen ja oppimisenkin olla osallistavaa, innostavaa ja tulevia työelämätaitoja kerryttävää. Tärkeää olisi oppia oppimaan ja toimimaan yhdessä toisten kanssa. Tekemällä oppiminen kartuttaa työnantajien odottamia työelämätaitoja.
Tutkimuksen tuloksena syntyi työtaitajavalmennusmalli. Työtaitajavalmennusmallin avulla syntyvä työtaitajavalmennus on aina uusi, ajankohtainen ja erilainen, sillä nuoret itse määrittävät valmennusta suunnitellessaan valmennuksen sisällön ja löytävät omat tapansa oppia ja viestiä työelämätaitoja toisille nuorille. Yksi parhaita tapoja oppia onkin opettaa asioita toisille.
Lopputuloksena voidaan todeta, että työtaitajavalmennus näyttää antavan nuorille hyviä eväitä menestymiseen työelämässä ja vahvistavan tarvittavia työelämätaitoja työelämän alkutaipaleelle.