AVH-kuntoutujien toiminta- ja liikkumiskykyä arvioivat tutkimus- ja mittausmenetelmät ICF-luokitus huomioiden
Tyson, Maarit (2015)
Tyson, Maarit
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111916913
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111916913
Tiivistelmä
Kehittämistehtävän tarkoituksena oli koota Tammenlehväkeskuksen (TLK) aivoverenkiertohäiriöisten (AVH) kuntouttamisesta vastaaville fysioterapeuteille yhtenäinen tutkimiseen ja testaamiseen tarkoitettu materiaali. Koska kuntoutusjakson tuloksellisuuden arvioinnin selkeyttäminen ja parantaminen ovat parhaillaan kehittämisen alueena kaikilla osastoilla Tammenlehväkeskuksessa, sai kehittämistehtävän aihe kannatusta työpaikallani.
Yksi kehittämistehtävän tavoitteista oli tutustua ICF-luokitukseen kuntoutujan toiminta- ja liikkumiskykyä arvioidessa. Kehittämistehtävään liittyen luotiin tutkimuslomake, jossa ICF-koodit ovat kirjattuna eri toimintakyvyn osa-alueiden yhteydessä. Koodit käsittävät kehon toimintoja sekä suoriutumista. Tutkimuslomake on käytössä AVH-kuntoutujien parissa työskentelevillä fysioterapeuteilla ja sen tarkoituksena on toimia muistilistana eri toiminta- ja liikkumiskyvyn osa-alueiden mittaamisessa.
Tutkimuslomakkeen rinnalle valittiin erilaisia toiminta- ja liikkumiskyvyn mittareita TOIMIA tietokannasta. Näitä ovat 10 metrin kävelytesti, 6 minuutin kävelytesti, Bergin tasapainotesti, MMAS, Rivermead Motor Assessment sekä FAC kävelyluokitus. Tarkoituksena on, että tutkimuslomakkeen rinnalle fysioterapeutti valitsee omalle kuntoutujalleen soveltuvan mittarin tai mittarit, jotka parhaiten kuvaavat jakson aikana tapahtuvaa muutosta hänen toiminta- ja liikkumiskyvyssä. Tavoitteena on, että samaa mittaria käytetään jakson alussa, kun kuntoutujan toiminta- ja liikkumiskykyä arvioidaan ensimmäisen kerran sekä uudelleen loppuarvioinnin yhteydessä.
Tutkimuslomake sekä mittarit on otettu käyttöön osastolla 19.3.2015. Eli ne ovat olleet käytössä niin vähän aikaa, ettei niiden käytön yleisyyttä tai sitä, miten niiden käyttö on vaikuttanut fysioterapeuttien tutkimiskäytäntöön pystytä vielä arvioimaan. Tarkoituksena on, että selkeät tutkimis- ja mittaustavat helpottaisivat kuntoutusjaksolle asetettavien tavoitteiden asettelussa sekä jakson lopussa niiden saavuttamisen arvioinnissa. Selkeät tutkimis- ja testaustavat auttavat fysioterapeuttia rakenteellisessa kirjaamisessa kuntoutujan alkututkimuksen sekä loppuarvioinnin yhteydessä. Tavoitteena on, että tutkimusmateriaalin käyttö olisi säännönmukaista ja se antaisi fysioterapeuteille työkalun selkeästi kuvata AVH-kuntoutujien toipumisessa tapahtuvaa edistymistä sekä kuntoutusjakson tuloksellisuutta.
Yksi kehittämistehtävän tavoitteista oli tutustua ICF-luokitukseen kuntoutujan toiminta- ja liikkumiskykyä arvioidessa. Kehittämistehtävään liittyen luotiin tutkimuslomake, jossa ICF-koodit ovat kirjattuna eri toimintakyvyn osa-alueiden yhteydessä. Koodit käsittävät kehon toimintoja sekä suoriutumista. Tutkimuslomake on käytössä AVH-kuntoutujien parissa työskentelevillä fysioterapeuteilla ja sen tarkoituksena on toimia muistilistana eri toiminta- ja liikkumiskyvyn osa-alueiden mittaamisessa.
Tutkimuslomakkeen rinnalle valittiin erilaisia toiminta- ja liikkumiskyvyn mittareita TOIMIA tietokannasta. Näitä ovat 10 metrin kävelytesti, 6 minuutin kävelytesti, Bergin tasapainotesti, MMAS, Rivermead Motor Assessment sekä FAC kävelyluokitus. Tarkoituksena on, että tutkimuslomakkeen rinnalle fysioterapeutti valitsee omalle kuntoutujalleen soveltuvan mittarin tai mittarit, jotka parhaiten kuvaavat jakson aikana tapahtuvaa muutosta hänen toiminta- ja liikkumiskyvyssä. Tavoitteena on, että samaa mittaria käytetään jakson alussa, kun kuntoutujan toiminta- ja liikkumiskykyä arvioidaan ensimmäisen kerran sekä uudelleen loppuarvioinnin yhteydessä.
Tutkimuslomake sekä mittarit on otettu käyttöön osastolla 19.3.2015. Eli ne ovat olleet käytössä niin vähän aikaa, ettei niiden käytön yleisyyttä tai sitä, miten niiden käyttö on vaikuttanut fysioterapeuttien tutkimiskäytäntöön pystytä vielä arvioimaan. Tarkoituksena on, että selkeät tutkimis- ja mittaustavat helpottaisivat kuntoutusjaksolle asetettavien tavoitteiden asettelussa sekä jakson lopussa niiden saavuttamisen arvioinnissa. Selkeät tutkimis- ja testaustavat auttavat fysioterapeuttia rakenteellisessa kirjaamisessa kuntoutujan alkututkimuksen sekä loppuarvioinnin yhteydessä. Tavoitteena on, että tutkimusmateriaalin käyttö olisi säännönmukaista ja se antaisi fysioterapeuteille työkalun selkeästi kuvata AVH-kuntoutujien toipumisessa tapahtuvaa edistymistä sekä kuntoutusjakson tuloksellisuutta.