Ruokahävikin vähentäminen Seniorisäätiöllä
Lahtinen, Hanna (2015)
Lahtinen, Hanna
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111916816
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111916816
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Helsingin Seniorisäätiölle, joka on yksityinen vanhusten hoitopalveluja tarjoava voittoa tavoittelematon säätiö, jolla on neljä hoitoyksikköä. Koko Seniorisäätiöllä asuu noin 600 vanhusta, joista 270 asuu Pakilakodissa. Tämän työn toimintaympäristönä on Seniorisäätiön Pakilakodin keittiö ja osasto kaksi. Keittiössä valmistetaan kaikki päivän ateriat noin 270 asukkaalle ja arkisin henkilökunnalle. Siellä on hajautettu ruoanjakojärjestelmä, mikä tarkoittaa sitä, että osastoilla annostellaan ateriat asukkaiden nautittavaksi.
Työssä selvitettiin, miten paljon ruokahävikkiä Pakilakodin osasto kahdelta kertyy määrällisesti, mitkä asiat johtavat hävikin syntyyn ja millä keinoilla hävikin määrää saadaan pienemmäksi.Yhtenä työn tavoitteena oli saada dokumentoituja tuloksia hävikin määristä sähköiseen muotoon, sillä Seniorisäätiöllä ei ole aikaisempia tuloksia dokumentoituna.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään ruokahävikkiä ja ikääntyvien ravitsemustarpeita. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin punnitsemalla osasto kahden ruokahävikki kahdella viiden arkipäivän pituisella punnitusjaksolla, jotka sijoittuivat työn alku- ja loppupäähän. Punnitus tehtiin aamu-puurosta ja lounaasta. Kaikki osastolle lähtevä ruoka punnittiin ennen osastolle viemistä ja kaikki jakamatta jäänyt ruoka, mikä palautui koskemattomana, punnittiin tarkasti. Punnitusten välissä kehittämistyön menetelminä oli osastoilla tapahtuva tiedonkeruu, koulutus ja havainnointi.
Työssä esitellään punnitustulokset eli hävikin määrät kahdelta viiden arkipäivän pituiselta punnitusjaksolta ja havainnoinneista saatuja tuloksia sekä esitellään toimintamalli, joka johtaa ruokahävikin määrän pienenemiseen.
Seniorisäätiön osasto kahdella kertyi keskimäärin 21 % ruokahävikkiä tilatusta ruokamäärästä. Havainnoinnin ja keskusteluiden pohjalta todettiin, että suurin ruokahävikkiä aiheuttava tekijä on se, että ruokaa tilataan liikaa. Mysliruoantilausohjelman ottaminen mukaan päivittäiseen hoitotyöhön osaksi päivittäisiä rutiineja ja Myslin käyttäminen vaatii paljon koulutusta ja asiaan paneutumista.
Työssä selvitettiin, miten paljon ruokahävikkiä Pakilakodin osasto kahdelta kertyy määrällisesti, mitkä asiat johtavat hävikin syntyyn ja millä keinoilla hävikin määrää saadaan pienemmäksi.Yhtenä työn tavoitteena oli saada dokumentoituja tuloksia hävikin määristä sähköiseen muotoon, sillä Seniorisäätiöllä ei ole aikaisempia tuloksia dokumentoituna.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään ruokahävikkiä ja ikääntyvien ravitsemustarpeita. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin punnitsemalla osasto kahden ruokahävikki kahdella viiden arkipäivän pituisella punnitusjaksolla, jotka sijoittuivat työn alku- ja loppupäähän. Punnitus tehtiin aamu-puurosta ja lounaasta. Kaikki osastolle lähtevä ruoka punnittiin ennen osastolle viemistä ja kaikki jakamatta jäänyt ruoka, mikä palautui koskemattomana, punnittiin tarkasti. Punnitusten välissä kehittämistyön menetelminä oli osastoilla tapahtuva tiedonkeruu, koulutus ja havainnointi.
Työssä esitellään punnitustulokset eli hävikin määrät kahdelta viiden arkipäivän pituiselta punnitusjaksolta ja havainnoinneista saatuja tuloksia sekä esitellään toimintamalli, joka johtaa ruokahävikin määrän pienenemiseen.
Seniorisäätiön osasto kahdella kertyi keskimäärin 21 % ruokahävikkiä tilatusta ruokamäärästä. Havainnoinnin ja keskusteluiden pohjalta todettiin, että suurin ruokahävikkiä aiheuttava tekijä on se, että ruokaa tilataan liikaa. Mysliruoantilausohjelman ottaminen mukaan päivittäiseen hoitotyöhön osaksi päivittäisiä rutiineja ja Myslin käyttäminen vaatii paljon koulutusta ja asiaan paneutumista.